Seinäjoen ryhmis

Tänään retkeiltiin näyttelyyn Seinäjoelle, kyseessä oli siis ryhmänäyttely, tuomarina Teija Salmi-Aalto. Päivän aloitimme matkaseuran eli Romy-bokserin kehällä, ja sehän oli vaativalla suomalaistuomarilla hienosti AVO EH 3. Mainio suoritus kehässä, jossa päivän väri oli sininen!

Kääpiökehässä suosiossa tuntui olevan punainen nauhanväri, vaaleanpunaista oli jaossa huomattavasti vähemmän. Tuomari saneli pitkästi ja käsitteli koiria oikein nätisti, mittasipa jopa muutaman. Pitsinkin mittasi, kuulemma siksi, että silmä tottuisi arvioimaan näin pienen narttukoiran korkeutta, joka muuten tällä yksilöllä oli 29 cm. Muutenkin tuomari taisi olla vähän isompien rotujen ihminen, hän kun totesi Pitsin purentaa tutkiessaan, että olo on kuin norsulla posliinikaupassa, kun nämä teidän koirat on niin pieniä! No, jos koko aamupäivän pyörittelee bernejä käsissään, niin kääpiöpinserinarttu voi kieltämättä tuntua vähän hennolta hyppysissä.

Kaksi väsynyttä matkustajaa

Nuortenluokassa Pitsillä oli vain yksi vastustaja, ja meikäläisen huonon 50-50 -karman mukaan meille napsahti toinen sija. Kyllä se hieman kismitti, mutta pitkään pohdittuaan tuomari totesi, että nartut olivat erittäin tasaiset ja erittäin kovatasoiset, kummassakin pieniä virheitä, kuten kaikissa koirissa, mutta tänään nyt näin. Paras narttu -kehässä sentään yllätyksekseni kiipesimme kolmansiksi, ilman ylimääräisiä härpäkkeitä, kuten sertejä tai varasertejä. Kismitys siis vaihtui mietoon tyytyväisyyteen, ja viimeistään arvostelun luettuani olin jo oikein hyvillä mielin:

15 kk (HUOM! tässä jokin kömmähdys, koira on 18 kk = 1,5 v!) erittäin hyvän tyyppinen, hyvät mittasuhteet. Oikealinjainen pää, jossa hyvä ilme, hyvät silmät, kaunis kaula ja ylälinja. Hyvä runko ja eturinta, hieno vahva luusto. Tasapainoisesti ja hyvin kulmautunut. Liikkuu aavistuksen meloen edestä, muilta osin erinomaisesti ja hyvällä takapotkulla. Hyvä väri ja merkit. Esiintyy ja esitetään erinomaisesti. NUO ERI 2 SA PN 3


Näyttelypaikkana oli jonkinsortin pallokenttä, joka oli ihanan, kiemurtelevan joen/kosken rannalla, ja sinnehän Romy tietenkin molskautettiin ennen kotiin lähtöä. Koirat matkustivat kumpikin hienosti, huolimatta pienistä teknisistä auto-ongelmista, joista johtuen kotimatka hiukan venahti. Eipä tuo silti haitannut, kun maha oli kotzonea täynnä, nahka vähän palanut ja meininki väsynyt. On se vaan porukassa hauskempaa tuo näytelmien kiertäminen!

Näyttelytähdet Pitsi ja Romy rantatunnelmissa