Penni 8 v ja hyppytekniikkatouhuja

Penni sitten meni ja täytti kahdeksan torstaina, melkoinen suoritus! Pentuaikoina muistan usein miettineeni, että ei tämä kyllä veteraaniksi asti elä, kun on niin vilkas ja ehtiväinen ipana, mutta tuossa se vaan porskuttaa menemään, elämänsä kunnossa.

Penni juhlisti syntymäpäiväänsä mitenkäs muutenkaan, kuin agitreenien merkeissä. Kyllä se oli onnessaan, kun pääsi oikein ohjattuun treeniin! Ja kulkikin muuten upeasti, ei ollut vauhdissa valittamista! No, viikon päästä taas nähdään kisoissa, missä mennään vauhdin suhteen kisatilanteessa.

Pitsi ja Polkka pääsivät tällä viikolla yhdessä Reetan treeneihin, ja kumpikin oli hirmuisen pätevä. Pitsi ohjautui kuin unelma! Polkka puolestaan teki ekan kerran ohjaukseen tulemisia, ja suoriutui aivan loistavasti. On se vaan kiva kakara!

Tänään olin Vappu Alatalon hyppytekniikkakoulutuksessa, ja paljon hyvää jäi kyllä käteen. Olin siis ihan vaan kuuntelupaikalla, Polkka on mielestäni liian nuori vielä noihin hommiin. Parin kuukauden päästä se voi aloittaa kevyimmät harjoitukset, joita tehdään ihan vaan 5 cm korkeilla bumpereilla. Paljon jäi myös kädestä puuttumaan, joten pitänee etsiä lisätietoa harjoitteista muualta käsin.

Polkka on pääasiassa lenkkeillyt vapaana, myös remmissä ohituksia harjoitellen, ja tiputellut hampaitaan. Tänään siltä on tipahtanut yksi kulmuri ja yksi poskihammas, ihme kyllä vetoleikki maistuu silti! Sisäsiisteyshommatkin ovat hyvällä mallilla, työpäivien ja öiden ajan se on pissaamatta, ja kakkakin saattaa vilahtaa vain työpäivän aikana. Yöaitaukseen se ei ole tainnut kakkia ikinä.

Tein muuten jotain aivan tapojeni vastaista, ja ilmoitin Polkan TOKO-kurssille! Tein sen lähinnä siksi, että pääsisimme lähemmäs tavoitettamme = BH-koetta, ja siksi, että halusin päästä mahdollisimman pian tekemään sen kanssa ihan mitä vaan koirahäiriössä säännöllisesti. PK-tottiskurssikin olisi ollut tarjolla, mutta päivä ei meille sopinut. TOKO sinänsä ei voisi vähempää kiinnostaa, sitä lajia kokeiltiin jo aikoinaan vuoden Pennin kanssa, ja se ei ole minua varten. On kivaa opettaa koiralle temppuja, ja on kivaa opettaa koira tottelevaiseksi & toteuttamaan arkielämää helpottavia asioita, mutta se, että asioita viilataan pisteenkiilto silmissä äärimmäisyyksiin ei palvele minun kannaltani mitään tarkoitusta. Eikä kyllä varmaan koirankaan kannalta. Ja tätä on kyllä ollut ko. lajin harrastajien välillä vähän vaikeaa ymmärtää, siksi olemmekin pysyneet poissa lajin treeneistä.

Ensimmäinen estehankinta!

Ostinpa muuten viime viikolla sopivan tilaisuuden tarjoutuessa itselleni pujottelun. Este on ihan sääntöjen mukainen, ja mallia vinokepit. Todella näppärä vehje siinä vaiheessa, kun Polkkis aloittaa keppitreenit vuoden päästä!

Treeniä, treeniä ja sääntömuutoksia

Pitsi ja Polkka ovat viime aikoina treenailleet, Penni on ottanut rennosti.

Pitsi on käynyt mm. seuramme jäsenen varainkeruutreenissä harjoittelemassa erikoisesteitä ja erilaisia ohjausvalintoja, treeni oli tehokas ja hyödyllinen! Okseria pitää treenailla enemmän, siitä räpsähti rima ekalla yrityksellä. Persjätöt sujuivat upeasti, mutta kaksi perättäistä takaaleikkausta olikin jo haastavampaa. Pitää ehkä namimaatilla treenailla tätä? Reetan treeneissä Pitsi oli mainio, löydettiin kivasti sille sopivia ohjaustekniikoita ja pääsin liikkumaan rivakasti.

Polkka on tehnyt kotona perustaitotreenejä, hallilla samoin. Roskatynnyrin kiertämistä, luoksetuloja, tolppakäännöksiä. Tänään tehtiin houkuttelua, jossa avustaja kutsuu koiraa rapistellen nameja ruokakuppiin, ja ohjaaja kutsuu sitten koiran pois houkuttelevan kupin ääreltä. Polkka tuli kiltisti joka kerta, eikä lopussa edes viitsinyt mennä kupille! Jotain on siis osattu tehdä oikein, sen lisäksi että lelupalkka nyt vaan on tälle koiralle se ykkönen. Polkka pääsi Reetan treeneissäkin vähän treenailemaan, kun kerran aikaa oli. Se harjoitteli ohjauksesta kuolleelle lelupalkalle menoa, ja osasi kyllä hienosti sekä keskittyä tehtävään että luopua lelusta fokusoiden ohjaajaan. Hieno pieni karvaeläin!

Aurinko kuin kesällä, lämpötila kuin talvella...

Koiranpäivän terveiskuva

Lelupalkkaa olen käyttänyt myös lenkeillä ohituksissa, toimii kuin junan vessa! Parissa mätsärissäkin on käyty sosiaalistumassa, vielä ei kuitenkaan olla uskallettu kehään asti.

Penni on ottanut rennosti ja odotellut torstaina koittavaa 8-vuotissynttäriään. Se on kyllä komeassa kunnossa ikäisekseen, ja olenkin ajatellut ilmoittaa sen kertaalleen näyttelyyn vielä veteraaniluokkaan. Sitten sillä on jokaisesta ikäluokasta tulos, valioluokka nyt toki jää käymättä.

Lauman nuorin ja vanhin

Säännötkin muuttuivat, ja agimaailman some kuohuu. Säkäluokkia on vuoden 2018 alusta kolmen sijasta viisi, siis kauan kaivattu pikkumaksiluokka saatiin, samoin kaikkein pienimmille tarkoitettu pikkuminiluokka. Kyllä helpottaa Polkan kanssa ajatus siitä, että jos se nyt kuitenkin venahtaa yli 43-senttiseksi, niin meidän agilityura ei pääty automaattisesti siihen, vaan mahdollisuus kisaamiseen ihan SM-tasolla asti on edelleen olemassa! Tervetullut muutos oli sekin, että hyppykorkeudet tipahtivat 5 cm joka luokassa. Uudet säännöt aiheuttavat varmasti kohinaa vielä pitkään ensi vuoden puolelle, mutta se nyt on väistämätöntä. Koiran kannalta ajateltuna tämä nyt oli ainakin minun mielestäni paras vaihtoehto.

Pinserit lomailee & Polkka 12 viikkoa

Pinsut ovat huilineet kisatohinoista ja nauttineet lähinnä lenkkeilystä. Kotona olen aktivoinut niitä tuolla hankkimallani Train & Treat -namiautomaatilla, joka oli kyllä mainio ostos! Uskon, että siitä on vielä paljon iloa monessakin koulutustilanteessa ja aion tehdä siitä myöhemmin erillisen postauksen/tuotearvion.

Tiistaina Pitsin piti mennä agitreeneihin treenaamaan ja Polkan turistiksi, mutta osat vaihtuivat yllättäen. Pitsi oli ihan puolivillaisen oloinen, ehkä johtuen maanantaisesta rokotuksesta, joten "treenaamaan" pääsikin Polkka. Se siis leikki kahden lelun leikkiä ja teki luoksetuloja lelupalkalla, jee. Ja hienosti leikkikin, keskittyi hommiin ja jaksoi tehdä hyvin sen mitä vaadittiin.

Tulin, näin, treenasin.

Myös Pennin kanssa on leikitty kaikenlaista:

Maanantaina tosiaan rokotettiin sekä Polkka että Pitsi, Polkalla oli painoa 5,4 kg. Korkeudeltaan se on varmaankin n. 30 cm tai vähän päälle, hyvin kasvaa, siis. Eläinlääkäri ei rotua tunnistanut, mutta siitä en ole yllättynyt!


Muuten Polkan viikkoon on kuulunut perustaitoja koirahäiriössä, ulkoilua & painimista Lyyti-pennun kanssa sekä sosiaalistumisretki Ruosniemen laskettelurinteelle. Perustaitojen osalla ollaan opeteltu käsikosketus sekä aloiteltu perusasentoa. Kummatkin tuo tuntuu hoksaavan nopeasti, ja tekee nyt ruokapalkallakin mukavasti, kunhan ruoka on tarpeeksi hyvää (keitettyä porsaankieltä). Ulkokentällä käytiin leikkimässä muuten vaan, ja tehtiin parit onnistuneet toistot etupalkalle juoksussa.

Luoksetuloa vahvistetaan joka päivä, ja vapaana ulkoilu/lenkkeily on sujunut toistaiseksi hienosti. Pentu hakee kontaktia tosi hyvin, ja joutuessaan minusta "hukkaan" se juoksee kiljuen perään heti meikäläisen bongatessaan. Polulla se kokee olevansa hyvinkin älykäs ja kaahaa edelle, pysähtyen kuitenkin odottamaan vähän matkan päähän. Olen sitten välillä poikennut metsään ihan piruuttani, oppiipahan olemaan ennakoimatta.

Mettämudi

Muuten sitten elämäntaidoissa Pokkeli on oppinut sen tärkeimmän, nimittäin sohvalle hyppäämisen:

Sohvalla

En nyt ole ihan varma, onko polvenkorkuiseksi kasvavan koiran tarve oleilla sohvalla, mutta no, katsotaan miten käy. Sänkyynhän meillä ei ole asiaa yhdelläkään koiralla, Penni pääsi kerran pienenä, kun oli kuumeessa.

Sunnuntaina Pokkeli pääsi ekaa kertaa Raumalle, kun pinsut kävivät fyssarilla. Vanhassa Raumassa seikkailtiin ja sosiaalistuttiin, hienosti tuo osaa jo myöskin odottaa autossa. Pinskut olivat vuodenaikaan sopivasti jumissa sekä rinta- että lannerangastaan, mutta mitään kovin vakavaa ei kuulemma kummallakaan onneksi ollut. Pennin jumiutumista olen vähän pelännyt, se kun painii Polkan kanssa päivittäin aika antaumuksella.


P.s. Tällä viikolla saatiin muuten Polkan MyDog DNA -tuloksetkin, se on testin mukaan vapaa (testiin sisältyvistä) perinnöllisistä sairauksista, kantaa sekä pientä että suurta kokoa ja on väriltään ruskea, genotyypiltään musta. Se ei ole piilo-merle, eikä sillä ole töpögeeniä, hyvä hyvä!

Pakkasta & Pitsin synttärit

Pakkanen on paukkunut jopa likellä kahtakymmentä, eikä se nyt oikein meidän pinsereille sovi. Ovat siis nauttineet vilttien lämmöstä, ja tehneet aika rivakoita lenkkejä. Alkuviikolla käytiin hallillakin tekemässä kotiläksyinä olleita valsseja ja muita kuvioita.

"Ulos? Mee keskenäs."

Pitsi pienoinen täytti keskiviikkona jo VIISI VUOTTA! Ihan käsittämätöntä, miten nopeasti aika on mennyt. Pitsi sai synttärilahjaksi peruutuspaikan Elina J:n treeniin Turkuun, sinne me köröteltiin torstaina.

Winter polka dot eleganza

Treenissä oli monenlaista kohtaa ja paljon tekemistä, parhaiten onnistuivat mielestäni juuri ne kohdat jotka yleensä ovat Pitsille vaikeita! Siis sellaiset, joissa koiran ollessa putkessa ohjaaja liikkuu jo hyvin pitkälle seuraavaan paikkaan, ja koiran tulee poimia esteet matkalta itsenäisesti. Pitsi yleensä hämmentyy, jos ei löydäkään minua läheltään, mutta nyt kun sain neuvoja oikean sijoittumisen suhteen, homma olikin paljon helpompaa. Pitsi poimi oikeat esteet epäröimättä, ja vieläpä rakettivauhdilla! Kehuja saatiin myös valsseista, joita ollaankin oikeasti treenattu loman aikana!

Parannettavaa oli huolellisuudessa ja siinä, että liikkeessä täytyy olla jatkuvuutta. Pitsi jarruttaa herkästi heti kun meikäläisen liike tai rytmi muuttuu tai katkeaa, joten pitää olla tarkkana oikeaan suuntaan tapahtuvan liikkeen jatkuvuudesta ja tasaisuudesta.

Jäähdyttelylenkki hyvin puettuna

Penni-parka joutui näissä treeneissä sivustaseuraajan osaan, mutta saipa se sentään tänään ihan sähköpostia. Meille nimittäin kilahti kutsu 28.1. järjestettävään European Open -joukkueen karsintakilpailuun Tampereelle. Huhhuh.

Harvaa kirjoittelua

Ja taas on päivitysten väli venynyt aivan liian pitkäksi! Töissä on jälleen pitänyt kiirettä, mutta nyt ongelmaa on ollut myös videoiden lisäämisen kanssa. En ole sitten viitsinyt ruveta kirjoittelemaan pelkkää tekstiä ilman videoita, eikä tässä kurassa ja vesisateessa otetut kuvatkaan kauneudellaan loista.

En nyt ala kerrata kaikkea mitä on tehty, mutta kisoissa on käyty, Pennillä nollia on nyt 10 kpl ja Pitsillä 2 kpl. Pitsi on kulkenut kisoissa loistavasti, mutta A-esteen kanssa on ollut ongelmia. Niihin ilmeisesti odotan ratkaisua tippuvaksi taivaasta, koska en ole oikein mitään osannut asian suhteen tehdä. Pennillä on ollut vähän haasteita, viime kisoissa se hidasteli eikä oikein syttynyt, kun oli lähtijänä ensimmäinen enkä saanut sitä hetsattua, sitä edellisissä se haikaili mukana olleen isukin perään.

Treeneissä on käyty joka toinen viikko Reetalla, ja kahteen kertaan myös Turussa Jänesniemen Elinalla. Sieltä on saatu loistavia vinkkejä ja hyviä kotiläksyjä, joita käytiin myös tänään tekemässä hallilla.

Videon on muuten kuvannut tuo meidän 4 v ihmisipana, ei hullumpi! Ipana on treenannut aina välillä Pennin kanssa pieniä ratapätkiä, edistystäkin on jo hiukan näköpiirissä. Pääasia kuitenkin on, että kummallakin on hauskaa ja lapsi saa liikuntaa & oppii yhteistyötä koiran kanssa.

Koitan lähipäivinä lykkiä lisää videoita kännykästä youtubeen, siellä on kaikenlaista sekä kisoista että treeneistä.

Tällä hetkellä suunnitelmiin kuuluvat Seinäjoen kisat 3.12. sekä Elinan yksäri 9.12., muuta ei sitten olekaan lyöty lukkoon. Kahden kotiviikonlopun jälkeen kisavarvasta kutittaakin mukavasti!

Kesän loppu ja ohjaustekniikoita

Niin se vaan on, että alkaa olla syksy. Työt alkoivat, ja aikaa on vähemmän, mutta hyvin sitä on onneksi riittänyt perheelle ja koirille. Blogi on vähän ollut paitsiossa, mutta nyt tulee tiivistelmää meidän elokuusta. Muutaman päivän päästä onkin jo syyskuu, ja kesä on ihan virallisesti ohi.

Vaasassa kisattiin ja onnsituttiinkin hienosti elokuun alussa. Sen jälkeen ei olla kisattu, mutta osallistuttiin neljän kerran ohjaustekniikkakurssille täälllä Porissa. Varsinaiset treenit meillä alkavat vasta lähempänä syyskuun puoliväliä, joten hinku ohjattuun treeniin ja uutta oppimaan oli vastustamaton. Kurssi oli tiivis ja tehokas, mutta ajankohta oli meikäläiselle vähän huono; 21:15 maanantai-iltana. Kesälomalla se menikin kivasti, mutta töiden alettua ei oikein keskittyminen ja oppimiskyky meinanneet riittää enää klo 22 jälkeen.

Kurssin ekalla kerralla käsiteltiin valssia ja puolivalssia. Tähän otin Pitsin, ja se meni ihan kohtalaisesti. Valssit pitää vaan tehdä päkiöillä ja saada nopeammin valmiiksi, kuten on ennenkin ollut puhe.

Toka kurssikerta käsitteli pakkovalssia, pakkovalssi-valssia ja pakkovalssi-jaakotusta. Tässä tein vähän molemmilla koirilla, ja sain ohjeeksi olla menemättä liian pitkälle tekemään merkkausta, että pääsen paremmin liikkeelle. Pakkovalssi-jaakotus sujui Pennin kanssa tosi loistavasti.

Kolmannella kerralla tehtiin sylkkäriä ja saksalaista, tästä on Pitsin kanssa videotakin alla. Saksalaisessa olen vähän hidas, tätä pitää harjoitella! Sylkkärissä on ongelmana ollut se, että Pitsi mielellään ennakoi ja hakeutuu rimalle liian aikaisin, jolloin hyppysuunta ei ole optimaalinen. Paljon on siis lähiviikkoina tehty töitä sen kanssa, että Pitsi kääntyisi ensin ja hyppäisi sitten vasta, ja kyllä videolla joitakin onnistuneitakin toistoja näkyy.

Viimeiseen treeniin otin Pennin, koska siinä käytiin läpi ohjauksia, jotka on kumpikin Pemulle aika vieraita ja vähän käytettyjä: takaaleikkaus ja poispäinkäännös. Pematsu yllätti suoriutumalla kummastakin loistavasti, tästäkin on videota. Vähän se meinasi jäädä kättä katsomaan ratapätkän ekalla takaaleikkauksella, mutta poikkari ja toka takaaleikkaus sujuivat hienosti. Näihinkin sain hyviä treenivinkkejä tulevaisuuden varalle.

Ja tässä se video kahdelta viimeiseltä treenikerralta:

Lähitulevaisuuden suunnitelmissa siintävät kotikisat 3.9. (pallokentällä, ei vielä seuran omalla kentällä) sekä piirinmestaruuskisat Raumalla 11.9. Edelleen harmittaa, kun meidän kennelpiirissä ei joukkuekisaa järjestetä, mutta minkäs teet. Tavoitteeksi piirinmestiksiin otamme yhteistuloksen saamisen, viime vuonna Penni teki nollan ja vitosen, ja oli näillä yhteistuloksissa seitsemäs.

Takaakiertoja & tekniikkaa

Tänään oli meikäläisen vuoro vetää seuran kesätreenit, täsmätreenin aiheeksi olin valinnut takaakierrot. Koirakkoja oli viisi, radanrakennus sujui todella sutjakasti, ja muutenkin treenistä jäi hyvä fiilis. Toivottavasti myös treenaajille.

Eri koirakoilla haasteet olivat erilaiset, mutta kaikkien kanssa edistystä tapahtui. Kaikkien kanssa päästiin tekemään hyviä korjauksia, ja uskon että treenaajat saivat ahaa-elämyksiä.

Itsekin treenasin Pennin kanssa puomia, ihan vain pari toistoa, ja Pitsin kanssa A:ta ja keppejä. A oli hyvä, siinä ei mitään ihmeellistä, keppejä kuvasin vähän videollekin.

Ideana oli taas avo/umpikulma ja meikäläisen liikkuminen ihan eri suuntaan, hyvin Pitska pärjäsi. Muutamia huteja tuli, mutta ne johtuivat meikäläisen huolimattomuudesta ja koiran innokkuudesta.

Seuraavan Pitsin keppitreenin aiheena voisikin olla vaikka sellainen houkutteleva putkenpää, joka SM-kisoissakin nähtiin...

Huomenna alkaa agipitsi, jee! Penni vetäisee yhden startin heti huomenna, ja kolme sitten sunnuntaina. Kiva päästä kisaamaan pitkästä aikaa, edelliset startit ollaan juostu SM-kisoissa. Tavoitteena edes yksi nolla, saa nähdä miten käy!

Kisakuumetta!

Nyt on ollut taas yksi niitä viikonloppuja, jolloin tuntuu, että KAIKKI ovat kisoissa! Tai oikeastaan sama fiilis oli jo viime viikonloppuna, kun oli Agirotu. Kisakuume on meikäläiselläkin kova, onneksi perjantaina päästään pinkomaan yksi startti, tasan viikon päästä sunnuntaina kolme.

Olen yrittänyt suunnitella kisakalenteria loppukesälle/alkusyksylle, ja kylläpäs on ollut vaikeaa. Onneksi sentään syyskuun ekan viikonlopun dilemma, kotikisat vs. rotumestaruuskisat, ratkesi sillä, että kotikisat pidetään ulkona. Rotumestikset ovat Kouvolassa ja mahdollisesti hallissa, sinne osallistuu siis ainakin Penni, ehkä myös Pitsi.

Elokuussa kisoja onkin tarjolla monenmoisia, on Ellivuoren kisaviikonloppua ja muuta. TSAU:lla olisi jo hallikisatkin, joihin ehkä Pitsikin voisi osallistua. Vaasassa en ole koskaan käynyt kisoissa, Janakkalassakin on kisat varsin kivoilla tuomareilla. Onpa hankalaa! Syyskuussa on helpompaa, siellä on sitten em. rotumestisten lisäksi piirinmestaruuskisat Raumalla 11.9. ja muutakin mukavaa.

Ollaankos me sitten valmiita kisoihin?

Penni on. Se on lepäillyt, tehnyt kontakteja, yrittänyt kääntyä tiukemmin. Tänään annoin yhden tutun kokeilla Penniä, ja sehän kulki varsin mainiosti. Aion käydä kertaalleen tekemässä kontakteja ennen Agipitsiä, ja sitten me ollaankin pukusuunnittelua vaille valmiita.

Pitsistä en tiedä! Se tekee kaiken kiltisti ja hienosti. Pujottelujutut edistyy, tänään tehtiin A-estettä uusilla bumpereilla. Hallilla asuvat bumperit ovat niin pitkät, että ne näkyvät esteen sivuista, nämä uudet ovat kapeammat ja muutenkin pienet ja kivan kevyet. Ja ihan meidän omat! Pitsin A:n toimivuudesta ei oikein tiedä ennen kuin sen kanssa on päässyt kisaamaan, pitää katsoa mikä on onnistumisprosentti kisavireessä. Treeneissä se tekee sen hyvin bumpereilla, ilman en ole taas hetkeen kokeillut. Pitää uskaltautua siihen alkavalla viikolla. Ja löytää kadoksissa oleva naksutin!

Alla video Pitsin A-treenistä, on se kyllä kiltti ja viisas.

Yleisesti ottaen tuntuu, että nämä kesän tekniikkatreenit vievät meitä eteenpäin, mutta että muuten junnataan paikoillaan. Olen hakenut syksyksi treenipaikkaa Reetalta, voi kunpa tieto tulisi pian & päästäisiin hommiin! Lisäksi havittelen yksäreitä Turun suunnalta, toivottavasti tulevat pian myyntiin. Intoa meillä ainakin piisaa!

Hallil eka, hallil vika

Viimeisen neljän päivän aikana ollaan viihdytty hallilla poikkeuksellisen paljon! Yleensähän luotan mieluummin treenin laatuun kuin määrään, mutta nyt olen päättänyt, että käyn Pitsin kanssa tekemässä tekniikkajuttuja kaksi kertaa viikossa. Siis pääasiassa pujottelua ja kontakteja. Haluan niihin lisää varmuutta ja nopeutta, lisää mahdollisuuksia nipistää sekunteja radalla.

Perjantaina Pitska ja Penni tekivät hallilla ollutta hyppäriä kumpikin, ja kauhukseni huomasin, että putkijarrut ei toimi kummallakaan koiralla. Lisäksi Pitsi harjoitteli pujottelua "seinää päin", knuutituksia ja hankalia sisäänmenoja kepeille.

Sunnuntaina lähdin hallille, kun ajattelin, että viikolla en varmaan kerkeä, ja nyt hinkattiin putkijarrut kuntoon. Kumpikin koira teki oikein hyvin, kun näytin vähän vastakkaista kättä ennen putkeen sujahdusta. Reilut palkat näistä, ja kumpikin teki oikein hyvin. Pitsi teki pujotteluharjoituksia, joissa liikkuin itse koiraa hämäävällä tavalla + hämynä oli vielä ylimääräinen putkikin pujottelun takana (piirros alla, putkeen ei siis mennä ollenkaan). Yritän nyt käyttää mielikuvitusta ja keksiä kaikki mahdolliset hankalat kulmat ym. ennen kuin Pitska palaa tauoltaan kisakentille.

Kuvan pujotteluharjoituksessa oli siis ideana se, että koira joutuu tulemaan avokulmaan/umpikulmaan, ja ohjaaja juoksee ulkokaarteessa. Tätä ei olla varmaan koskaan ennen harjoiteltu, kysynpähän vaan että miksi?

Maanantaina tupsahti kännykkään peruutuspaikka ohjatuun täsmätreeniin, joten tartuin tilaisuuteen ja lähdin parantamaan meidän valsseja (ja puolivalsseja). Niissä olikin tekemistä, erityisesti ihan tavallisissa valsseissa.

Ongelmana oli se, että paitsi että koira hyppää suoraksi hypyn jolla pitäisi kääntyä, se myös ottaa ns. korjaavan laukan suoraan sen sijaan että korjaisi linjaansa kohti seuraavaa estettä. Palkkaamalla saatiin tilannetta paremmaksi, tätä täytyy itsekin jatkaa. En osaa sanoa mistä ongelma johtuu, olenko itse väärässä paikassa (joskus olen, joskus en), varooko koira pohjaa, onko se alun perinkin nuorena oppinut tekemään noin, onko se jumissa vai vähän kaikkea edellä mainittua? Fyssarin ainakin varasin sille parin viikon päähän.

Videolta näkyy parempia ja huonompia suorituksia tuon kolmosesteen valssin kanssa. Muuten sujui ihan ok, puolivalssit oli hyviä joka kerta. Lopussa huomaa, että Pitsi vähän väsähtää, vauhti ainakin hiipuu. Pitää antaa sen vähän huilia nyt. Videoon muuten jäi typerästi tuo editoriohjelman vesileima, katsotaan jos siitä pääsisi eroon tavalla tai toisella.

Pennin aion ilmoittaa Agipitseille Raumalle, tod näk perjantaina se ainoa tarjolla oleva rata ja sunnuntaina kaikki kolme.

Leluja ja toistoja

Shoppasin koirille uuden, hauskan palkkalelun. Kyseessä on ennenkin suosimani Tug-E-Nuffin simpukkalelu, joka on siis vähän kuin litteä pallo. Sen sisään voi piilottaa pienen herkun, jonka koira saa itse kaivelemalla esiin. Mainio ratkaisu namipalkan heittämiseen, koira näkee, mihin nami laskeutuu, eikä namia lentele pitkin hallia.

Pitsi näyttää: tälläi näi!

Simpukka kiinni

Simpukka auki

Pitsin kanssa kävin keskiviikkona hallilla lelua testaamassa, ja se kyllä tykkäsi kovasti. Tehtiin rataa, jossa sai thedä mm. persjättöjä ja vippauksenkin taas pitkästä aikaa. Se toimi Pitsillä muuten hyvin, mutta se teki se viskileikkauksena muutaman kerran! Outo pikkukoira, ehkä sitten liikuin jotenkin hassuun suuntaan sen mielestä. Olisipa kyllä kätevää, jos voisi tuonkin ohjauksen noin päin sille opettaa, tosin en tiedä miten se sitten erottelisi tämän ja vippauksen välillä? Ei varmaan oikein mitenkään.

Pitsin kanssa aloitetaan nyt tekniikkatreenit, enkä siis tarkoita ohjaustekniikoita. Haluan sen kontakteista ja pujottelusta entistäkin varmemmat ja nopeammat. SM-kisoissa nähty pujottelun sijoittelu a) putken kylkeä kohti b) putken sisäänmenon viereen varmaan tulee toistumaan kisaradoilla lähikuukausina.

Tekniikkajuttuja tehtiin Pitskan kanssa sunnuntaiaamuna, ja sepäs olikin pätevä! Pujottelua teki aivan itsekseen kivasti minun jäädessä taakse, A sujui, samoin puomi. Lisäksi tehtiin vippaus molempiin suuntiin ja putkiin irtoamista. Tämmöinen vähän kaikkea -treeni tuntui sopivan pitskalle, kun ei tarvinnut hinkuttaa samoja juttuja uudestaan ja uudestaan.

Penni teki rataa, ja oli tosi näppärä! Keskittymisessä ehkä olisi ollut parantamisen varaa. Simpukkalelusta se tietenkin tykkäsi kovasti.

Yritän saada jotain videota taas tänne pitkästä aikaa, katsotaan mitä keksitään!

Retkeilyä, rentoa oloa ja kevätaurinkoa

No nyt ei olla kisattu, eikä oikein treenattukaan, paitsi viime viikolla. Reetan treenit veti Tanja Kurikka, joka oli varsin mukava, uusi kouluttajatuttavuus. Hän panosti kovasti liikkumiseen ohjeissaan, eli treenin teemat sopivat meikäläiselle oikein passelisti. Erityisesti pohdittiin valsseja, niiden tekemisen tekniikkaa ja sijoittamista.

Pitsi juoksi ensin, ja oli aika hyvä. Se teki kaiken oikein ja kuuliaisesti, jokin viimeinen terä kuitenkin jäi tällä kertaa puuttumaan. Penni oli tosi raivokkaalla tuulella ja tykitti hyvää vauhtia, tekipä radan lopuksi nollilla läpikin. Tällä kertaa siis Penni veti kehut kotiin, poikkeuksellisesti.

Agilityrintamalla saatiin sellainen uutinen, että Penni on valittu edustamaan seuraamme WeCA:a SM-joukkueeseen tänäkin vuonna. Enpä olisi ikinä uskonut, että Pemu on jonain päivänä SM-joukkueessa, saatika kahtena vuotena peräkkäin! Aika pitkälle on tämän meikäläisen ekan agikoiran kanssa päästy, kun tosiaan ihan nollasta silloin aika tarkkaan kuutisen vuotta sitten aloitettiin. Olen joukkuepaikasta todella iloinen, ja koirastani varsin ylpeä :)

Yksilö-SM karsintarata 2015

Nyt olen antanut koirille vähän lepotaukoa, ollaan tehty pitkiä lenkkejä rauhalliseen tahtiin, ja tänään käytiin Pomarkussa Isonevallakin taas pitkästä aikaa. Edellisestä kerrasta onkin hippasen yli kaksi vuotta, ipana oli silloin niin pieni, että oli kantorepussa, kun ei jaksanut pitkästi kävellä. Eikä olisi pysynyt pitkospuilla.

Koirat on pakko pitää kiinni, ne uppoavat heti kaulaa myöten, jos poistuvat pitkospuilta. Kokeiltu on.

Vino horisontti, mutta kelvatkoot!

Blogi jääkin nyt pienelle alkukesän tauolle, mutta lupaan, että tauon jälkeen meillä on varmasti jotain mielenkiintoista päivitettävää! ;) Ja ei, se ei valitettavasti ole pentu.

P.s. Sain äitienpäivälahjaksi uuden treenikassin, jee! Vanhastahan koirat söivät itsensä läpi hiljattain. Lisäksi tilasin nettikaupasta vähän urheiluvaatetta, katsotaan jos niistä saisi vielä postauksen kasaan ennen taukoa.

Fokuksesta toiseen

Pitsi on treenannut tällä viikolla peräti kaksi kertaa ohjatusti, ensin normitreeneissä keskiviikkona ja sitten seuran kouluttajatreeneissä perjantaina. Tosi hyvin se on jaksanut, taisi jopa perjantaina kulkea kovempaa kuin keskiviikkona, eli ei ainakaan väsy painanut.

Kumpikin treeni meni hyvin, ja kumpaankin olen tyytyväinen, molemmista saatiin paljon irti. Kummassakin kuitenkin ilmeni vähän samantyyppistä ongelmaa.

Keskiviikkona piti kuljettaa koira kovassa vauhdissa japsilla esteelle, ja se hyppäsi liki kymmenen kertaa sen hypyn väärinpäin, koska hypystä oli "väärä puoli" ja rima auki sille ennen japsilla tekemääni linjan korjausta.

Perjantaina piti tehdä muurille valssi, ja välistävedon tapaisesti vetää koira seuraavalle hypylle pakkovalssiin. Eipä tullut, vaan aina hyppäsi hypyn väärin päin, siis päätyi esteen taakse, vaikka yritin kuljettaa sitä esteen etupuolelle.

Kummassakin tilanteessa oli kahden pointin verran yhteisiä tekijöitä: ensinnäkin kummassakin koira valitsi sen reitin, jossa sillä oli enemmän tilaa. Rima oli auki, esteen edusta tyhjä. Toisella puolella oli meikäläinen, aika lähelläkin estettä. Toisekseen kummassakin tilanteessa koiran olisi pitänyt siirtyä estefokuksesta ohjaajafokukseen, ja näin ei käynyt. Pitsillä on vahva estefokus, se on tiedossa ollut aina, mutta nyt pitää ruveta notkistamaan tätä siirtymää näiden kahden välillä. Kummassakin treenissä sain hyviä vinkkejä tähän, pitää siis vaan päästä itsekseen treenailemaan! Nyt sitä voisi ehkä vihdoin palkata vähän kädestäkin, tätä olen yrittänyt välttää aina ja ikuisesti.



Heräsin hetki sitten siihen tosiasiaan, että lenkeillä käyttämäni tuulihousut ovat taas kerran menneet rikki. Housuja menee yleensä kahdet per vuosi, ja tätä pohtiessani tajusin, että tuulitakkikin meikäläisellä on samalta vuodelta kuin tuo vanhempi koira, joka muuten täyttää ensi viikolla seitsemän vuotta. Uudet housut tarvitsin kipeästi, ja tänään tein jotain itselleni epätyypillistä, siis heräteostoksen. Puuvillasta bongasin alesta Fjällrävenin KEB-housut, jotka alehinnasta huolimatta olivat niin kalliit, että lompakosta otti ja sydän itki verta. Ei ole nuukan ihmisen elämä helppoa! Laskin kuitenkin, että jos nämä housut kestävät kolme vuotta (niiden pitäisi kestää ainakin kymmenen), ovat ne maksaneet itsensä takaisin halvempien housujen hintaan verrattuna. Saman sarjan takkikin oli tietenkin varsin ihana, etenkin punaisessa värissä, mutta se oli sitten jo niin kallis, että en edes harkinnut sen hankkimista. Ehkä joulupukki, synttärikeiju, pääsiäispupu ja äitienpäivähaltia tuovat sen mulle joskus kaukaisessa ja varsin epävarmassa tulevaisuudessa...

P.s. Ilmoitin koirat TSAUlle kisoihin 30.4., Pennille 3 agirataa ja Pitsille hyppäri. Teki mieli laittaa Pitskalle vielä jokin agiratakin, mutta nuukuus iski! Ja saattaahan se olla, että kahden radan halli on Pitskalle vielä liian iso pala, ei tiedä, ellei kokeile.

Viimeistelyt reerassa

Kumpikin koira on nyt viimeistelytreenannut viikonlopun kisareissua varten, kumpikin itselleen sopivalla tavalla.

Penni kävi sunnuntaina tekemässä kontaktitreenin seuran treeneissä. Se oli innokas ja tehokas, ja toimi pääasiassa hyvin. Saa nähdä miten sen kanssa käy lauantaina!

Pitsillä oli tänään Reetan treenit, ja kylläpäs olikin kivaa. Sitä sai ohjata rohkeasti ja ennakoiden, ja se teki töitä tosi näppärästi. Olen koko ajan pitänyt mielessä ne Teemu Linnan sanat sieltä joulukuun koulutuksesta, ei sitä koiraa tarvitse vahtia, anna sen mennä! Voi kunpa vaan uskaltaisin kisatilanteessakin antaa sen mennä, etenkin jos sille sattuu tosi vauhdikas ja sujuva päivä lauantaina.

Perjantaina siis suunnataan töiden jälkeen Lappeenrantaan, lauantaina kumpikin koira kisaa kolme rataa, ja sunnuntaina ollaan ihan turistina vaan. Yöpyminen tapahtuu jossakin hotellissa, ja iltaohjelmaakin on jo suunniteltu. Kiva pieni irtiotto arjesta!

Sunnuntaitouhuja

Tänään ei oltu kisoissa, mutta touhuttiin kaikkea muuta mielenkiintoista.

Päivällä olin Merikarvian koirapoppoon järjestämällä luennolla, jossa opittiin koiran leikittämisen ja lelupalkkaamisen saloja. Luento oli edullinen ja antoisa, mukana oli myös erilaisia demokoiria bordercolliesta hovawartiin ja saksanseisojaan. Pitää kyllä panostaa entistä enemmän tähän lelupalkka-asiaan, luulen, että Pitsin aivokoppa (joka on täysi tippaleipä Pennin tuulitunneliin verrattuna) avautui taas meikäläiselle hiukan entistä paremmin tämän luennon johdosta. Koiria en siis mukaan kuitenkaan ottanut, olin vain kuunteluoppilaana.

Illalla oli seuran aksatreenit, joihin otin Pennin, koska Pitsillä on niin paljon kotiläksyjä treenattavana. Radan teemana oli erikoisesteiltä kääntyminen, siis asia, jota tulee harjoiteltua vähän liian harvoin, vaikka kisoissa sitäkin tarvitaan.

Tiukat käännökset renkaalta, pituudelta ja okserilta onnistuivat Penniltä tosi hyvin, etenkin täyskäännös pituudelta oli todella tiukka ja tehokas. Ongelmia tuotti tänään rengas, jolla Penni hyppäsi sivusta vaikka kuinka monta kertaa yhdessä radan kohdassa, emmekä oikein keksineet syytä moiseen. Pitää käydä sen kanssa hallilla vähän tuumailemassa, mitään rengasongelmaa sillä ei ole ollut, eikä toivottavasti ole nytkään. Olin kuitenkin päivän treeniin tosi tyytyväinen, Penni kääntyy kyllä hyvin tiukasti aina, kun vaan itse ohjaan sitä oikea-aikaisesti ja tarpeeksi selkeästi.

Kotimatkalla poikettiin mäkkäriin, olin Pennille tuplanollasta luvannut tuplajuuston, jota se ei vielä viime viikonloppuna saanut, joten nyt oli aika lunastaa lupaus. Nam. Onni on koira, joka on kuin jätemylly, kaikki menee, eikä pakki mene oikein mistään sekaisin.

Disclaimer: Jos koirallasi on allergioita, herkkä maha, tai se on lihava kuin tykinkuula, don't try this at home! Pennikin on saavuttanut kyvyn nauttia oman päänsä kokoisia purilaisia vain ahkeran harjoittelun tuloksena. Seuraavan burgerin se saa, kun SM-nollat ovat täynnä.

P.s. Jos MacDonald's haluaa ryhtyä meidän sponsoriksi tai blogiyhteistyöhön, ollaan valmiita kuin lukkarit sotaan ;)

Lupaukset mielessä!

Uudenvuodenlupauksiini kuului mm. se, että tänä vuonna itsenäinen treenimme on aina suunniteltua. Tänään kävin lunastamassa lupauksia hallilla tekniikkatreenin merkeissä. Ajatuksena oli vahvistaa keinun nopeaa ja itsenäistä suorittamista, ja Pennin kohdalla vahvistaa puomin kontaktia, Pitsi puolestaan teki sitä iän ikuista A-estettään.

Suunnitelma piti, ja kaiken lisäksi toimi erinomaisesti! Penni teki ensin keinulle muutaman toiston, joista viimeiset aika huikealla sivuirtoamisella. Alla on näistä videokin, viimeisillä toistoilla juoksen kameran takaa eli n. neljän metrin päässä esteestä sivusuunnassa.

Lisäksi Penni teki puomin kontaktin liikehäiriöitä, sitä samaa vanhaa, mutta onpahan ainakin koiran mielestä mukavaa.

Pitsikin aloitti keinulla, mutta sen videon jouduin kuvaamaan tabletilla (kamerasta loppui tietenkin akku), ja videosta tuli niin tuhruinen, ettei siitä oikein näe mitään. Pitsinkin keinu oli hyvä, ja sekin kesti sivuirtoamisen hienosti. Tarkkana saa olla, jos toppuuttelee liikaa, se jää hiipimään ja haaskaamaan aikaa, toisaalta jos päästää liikaa menemään, se hyppää pois suoraan pompusta, ja siitä nyt on aika lyhyt matka lentokeinuun. Esteen suorittaminen on siis kummallakin koiralla hanskassa, itsenäisyyttä ja nopeutta yhdistettynä malttiin saadaan vielä treenata. Mutta valtavan hyviä toistoja kummaltakin, ei siinä mitään.

Pitsi jatkoi vielä A-esteellä, jolle kokeilin nyt yläponnarin siirtämistä hiukan aiempaa ylemmäs ja alaponnarin korvaamista ilmastointiteipillä. Luin tuon teippivinkin facebookin juoksukontaktiryhmästä, ja uumoilinkin, että herkällä Pitsillä kikka voisi toimia. Tällä varustuksella tehtiin nyt 6 vai 7 toistoa, kaikki täysin oikein ja omien havaintojeni mukaan kolmen tai neljän tassun osumilla, jee! Onnistumisprosentti 100! Tätä täytyy nyt jatkaa, että saadaan se A taas siihen kuosiin mitä se parhaimmillaan oli. En tiedä mihin se tässä välissä meni, mutta oli kyllä ihanaa huomata koirankin ilmeestä, että hei nyt tää sujuu, minä osaan! Ihana korvaeläin <3

Suunnitelmalliset treenit menivät siis aikalailla putkeen, eiliset ohjatut peruuntuivat pakkasen takia. Nyt työttömänä ja syrjäytyneenä reppanana (hah) voisin ryhtyä näitä aamupäivän tekniikkatreenejä tekemään useamminkin, aamuruoka koirille kyllä kelpaa.

P.s. Ylihuomenna alkavat Reetan treenit, jippii! Yritän muistaa virittää kameran sinnekin edes joskus.

Treenejä vuonna 2016

Penni 2

Pitsi 2

Ihana lenkki ja jumppaa keholle ja mielelle

Kyllä alkoi kuulkaa käydä pienillä eläimillä kuupan päälle, kun ei päässyt kunnolla lenkille. Ja omistajallaan myös, etenkin kun Pennillä alkoi eilen jo viirata ihan kunnolla. Pinserit ovat siis käyneet vain pieniä max 15 min lenkkejä lähipäivinä, eilen ei käyty lainkaan, koska mittari huiteli -27 lukemissa. Penni alkoi eilen illalla olla jo ihan kaheli, pyöri sohvalla selällään ja hyökkäili ihmisten jalkoihin kuin pieni pentu. Pitsi näköjään sietää toimettomuutta Penniä paremmin, vaikka muuten onkin vähän sähköjänis.

Pinsuja olen kotioloissa yrittänyt väsyttää/aktivoida seuraavilla konsteilla:

-arkitottelevaisuustreenit

-leluilla leikkiminen

-esineiden kiertämisen harjoitteleminen

-namien etsiminen

-piiloutuneen ihmisen etsiminen

-dobo

-tasapainotyynyllä kikkailu

-2on2off-treenailu

-aktivointilelut, joissa ruokaa sisällä

-temppujen opettelu (Penni osaa sulkea keittiön vetolaatikot)

Lisäksi edes vähäsen virtaa vievät kyläilyt ja autoilu, tosin autoon en viitsi noita viedä yhtään ylimääräistä tällä kelillä. Iltaruuan olen nyt antanut niille puolen litran mehupulloihin, kummallakin on oma taktiikkansa ongelman ratkaisuun: Penni käy täysillä päälle kuin yleinen syyttäjä ja puree pulloa, enimmäkseen lätkii sitä etutassuilla, että namit tulevat ulos pullon pyörähtäessä. Pitsillä on tietenkin hienostuneempi taktiikka, se ottaa pullon kaulasta kiinni, kantaa sen pesäkoppariinsa ja tyhjentää sen siellä jollain mystisellä, äärimäisen hiljaisella tavalla. Pitäisiköhän virittää se Denver-kamera Pitsin koppariin kuvaamaan tätä salaperäistä tapahtumaa?

No tänään päästiin kuitenkin ihan oikealle, tunninmittaiselle lenkille, kun pakkasta oli vain -10. Kyllä oli mukavaa, koirat oikein kipittivät menemään, eikä kumpikaan palellut yhtään.

Vuoden ekat agit

Vuosi 2016 polkaistiin käyntiin agilityn merkeissä, järjestettiin siis kaverin kanssa seuran ratatreenit. Ylihuomennahan on meidän seuran järjestämät 1- ja 2-lkan viralliset kisat, joten ajateltiin, että nyt pistetään pystyyn juuri sellainen vaikeusasteeltaan helppo rata, jolla kaikentasoiset voivat harjoitella ihan vaan radan tekemistä.

Radalle haluttiin siis helppoa ja mukavaa menoa, kaikki kontaktit ja kepit. Saatiinpa sinne rengaskin ympättyä, radasta tuli yhdessä suunnitellen niin kiva, että sitä voisi vaikka käyttää mölliratana ilman keppejä ja keinua.

P & P osallistuivat tietysti myös, kumpikin teki kaksi kierrosta. Penni oli tosi vauhdikas ja tarkka, hyvä hyvä! Meidän eka rata olisi ollut aika täydellinen, jos vaan olisin itse muistanut tehdä yhden putkijarrun. Luulen, että se voi vaikka pitää lomaa seuraaviin kisoihinsa saakka. Pitsi ei tykännyt taaskaan miespuolisesta "tuomarista", mutta kampesi radan kuitenkin läpi kahteen kertaan, eka kierros nollilla. Tilanne oli hyvää harjoitusta sille, näitä pitää tehdä lisää.

Mietin tässä, että voisin laskeskella yhteen tämän vuoden treenimäärät, ihan siis vaan mielenkiinnon vuoksi. Siis:

Penni: 1
Pitsi: 1

Toivotaan, että muistan tämän tilastoinnin vielä jatkossakin!

Vuoden härpäke

Joulu lähestyy jo niin kovaa vauhtia, että heikompaa hirvittää, ja saatiinhan me jo yksi joululahjakin näin etukäteen. Olen varmaan aiemminkin valitellut tuota videokuvaamisen hankaluutta, kännykkä kellahtaa niin helposti väärään asentoon, ja akkukin siitä on välillä lopahtanut kesken treenien.

Nyt saatiin tuommoinen Denverin pikkuvideokamera, se on siis samanlainen kuin GoPro, mutta yli puolet halvempi. 

Laite on kyllä näppärä, sen voi siis virittää kuvaamaan treenejä, ja se kuvaa 29 minuuttia putkeen ja lopettaa sitten automaattisesti. Vaihtoehtoisesti tallennuksen voi aloittaa ja keskeyttää kaukosäätimellä (kuului pakettiin), tai tabletilta (voisi vaikka kännykällä, jos olisi android-puhelin). Tabletilla myös näkyy kameran tallentama kuva reaaliaikaisena, laitteet juttelevat keskenään wlanin välityksellä.

Kameran mukana tuli kaikenlaista lisävarustetta kypäräkiinnikkeestä impukuppistandiin, voipi olla että sellaisen suunnilleen metrin korkuisen jalustan sille vielä hankin. Kuvassa näkyvä kirkas muovikotelo on ilmeisesti myös vesitiivis, ihan upottamiseen asti. 

Vielä en ole kameraa tosi toimissa testannut, en vaan ole ehtinyt hallille! Pitsi kävi tänään fyssarillakin, eikä onneksi ole hirveän pahasti jumissa. Ei se kyllä oikein siitä hommasta nauti, pyrkii pakoon aina kun tilaisuus tulee, ja potkiikin vielä kuin pieni eläin. Joka se kyllä onkin.

Rytmityksiä!

Tänään oli vuorossa kauan odotettu Teemu Linnan koulutus omalla kotihallilla, ja koulutusta kyllä saatiin koko rahan edestä. Radalla piti kiinnittää paljon huomiota omaan liikkumiseen ja siihen mystiseen rytmittämiseen, josta kaikki kyllä puhuvat, mutta eivät oikein osaa tyhjentävästi sitä selittää.

Pitsillä oli sangen hyvä päivä ja se kulki ihan niin hienosti kuin aina muutenkin, saatiin kehuja mm. pujotteluun sisäänmenoista ja siitä, miten hyvin se vaihtaa estefokuksen ja ohjaajafokuksen välillä. Näinhän se juuri onkin, se on teknisesti taitava, ja osaa lukea rataa hyvin, mutta tulee kuitenkin yleensä kiltisti ja kuuliaisesti ohjauksiin. Meiltä onnistui jopa takaakierto ansaputken edessä, ja pujotteluun meno ansaputken edessä, vaikka kumpikaan ei kuitenkaan ekalla yrittämällä. Näissä tarvittiin juuri sitä rytmitystä, että saatiin koiran linja muotoutumaan oikeanlaiseksi.

Käteen jäi lyhyesti muotoiltuna seuraavat asiat:

-oikeaan rytmiin pääsee, kun on oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja liikkuu oikealla nopeudella oikeaan suuntaan
-koiran on siirryttävä estefokuksesta ohjaajafokukseen salamannopeasti
-palkkaus pitää aina suunnitella tarkasti etukäteen; missä kohdassa, mihin suuntaa, riittävän usein jne.
-en saa jäädä vahtimaan Pitsiä, siihen pitää luottaa ja uskaltaa itse edetä
-eurooppalainen valssi
-kun koira kerran reagoi herkästi ohjaajan rytminmuutokseen, voi sen antaa painaa todella lujaa mahdollisimman pitkään, ja tehdä "jarrun" vasta melko myöhään -> ei tule turhaan menetettyä vauhtia

Ja sitten käteen jäi myös tämmöinen aika väsynyt koira:

<3