lauantai 19. toukokuuta 2012

Kesää kohti

Lähipäivien sää lupaa jo hienoisesti kesän tuloa, ja siitä onkin otettu kaikki irti lenkkeilyn muodossa. Eilen lenkkeiltiin Nempan ja Nupun seurassa, tänään ihan vaan neljästään koirien ja vauvan kanssa. Vaunujen vierellä kulkeminen alkaa sujua jo siinä määrin hienosti, että välillä tulee hetkiä jolloin kumpikaan koira ei vedä, jee! Olen yrittänyt taluttaa koiria molemmin puolin vaunuja vuorotellen, niin oppivat kulkemaan kummallakin puolella tasapuolisesti.

Kotipihassa on otettu pientä aksatreeniä, Penni lähinnä lähtötilanteita ja irtoamista lelupalkalla, Pitsi tunnelipuuhastelua. Näyttelytreeniä saatiin helatorstaina Noormarkun koiraharrastajien mätsärissä, jonne lähdin kaksin Pitsin kanssa puolisateisesta ilmasta huolimatta. Tapahtuma oli oikein hienosti järjestetty ja tuomari oli tehtäviensä tasalla, buffettikin vähintään kohtalainen.

Pitsin jännitys alkaa pikkuhiljaa helpottaa, toki häntä meni pyllyyn taas alkuvaiheessa, mutta aika nopeasti pentu tokeni ja alkoi puuhastella omiaan, kun siihen ei liiaksi kiinnittänyt huomiota. Kehässä maassa seisominen sujui erittäin hienosti, liikkeiden esittäminen hieman pomppuisasti ja pöydällä olo taas hienosti, hampaatkin katsottiin kauniisti oikein kahteen kertaan. Tuomari oli mukava ja käsitteli pentua nätisti, nameja satoi Pitsin suuhun lähes jatkuvalla syötöllä. En edes katsonut parimme suoritusta, mutta jostain kumman syystä tuomari paitsi antoi meille punaisen nauhan, nosti Pitsin punaisten voittajaksi. BIS-kehässä ei Pitsillä tietenkään ollut enää jakoa, kun porukalla juokseminen meni tasajalkapompuksi, ei pieni jaksanut enää siinä kohtaa keskittyä. Palkinnoiksi saatiin kaikennäköistä nappulaa ja puruluuta, sekä todennäköisesti maailman rumin keraaminen ruokakuppi.


Seuraavaksi Pitsin ohjelmassa on mahdollisesti lisää mätsäriä sunnuntaina, sekä agilityn aluevalmennusta Raumalla 27.5. Kaipa sille kohta täytyy jo näyttelyitäkin ruveta katselemaan? Penni puolestaan odottelee sitä, että mamma pystyisi taas juoksemaan. Taidan kyllä maanantain treeneissä hiukan kokeilla miltä pienet juoksupätkät tuntuisivat, jos ei tunnu hyvältä niin otetaan pujottelua ja kontakteja sitten. Oma aerobinen kunto on pysynyt yllättävän hyvänä, tunnin reipas kävely ei todellakaan ota koville! Juokseminen voi toki olla eri asia.

tiistai 15. toukokuuta 2012

Blogin paluu

Blogi on ollut hetken tauolla sangen ymmärrettävistä syistä, eikä tässä välissä juuri mitään ihmeellistä ole koirien kanssa puuhailtukaan. Ovat raukat olleet hieman paitsiossa tuon ihmisenpoikasen takia. Nyt päiväjärjestys alkaa jälleen hahmottua, ja koirillekin riittää jälleen aikaa.

Maanantaina oli kesäkauden toiset agireenit, joihin Penni ei juoksunsa vuoksi voinut osallistua. Treenit pidettiin WeCA:n uudella kesätreenikentällä (tai siis uudessa kesätreenikaukalossa) Lattomeren koululla. Paikka on ennestään tuttu Pitsin viime mätsäreistä, ja ollaanpa siellä joskus muinoin TVA:n tokotreeneissäkin Pennin kanssa käyty. Treeneihin lähtikin Pennin sijasta Pitsi, se treenaili lähinnä treeneissä oloa ja näyttelyjuoksentaa näyttelytaluttimessa. Ai kauhee mikä puudeli! Onneksi liiallinen näyttelysuuntautuneisuus korvaantui sillä, että hän ihan oma-aloitteisesti kiipesi A-esteelle (otin syliin puolesta välistä ylösmenoa ettei loukkaa itseään ja kehuin kauheasti) ja juoksi kolme kertaa oikein railakasta vauhtia ihan oikean tunnelin läpi eikä pelännyt yhtään!

Tiistaina uskaltauduttiin elämämme toiselle vaunuttelulenkille, ja Penni ainakin on täysin sisäistänyt taisteluvaunujen rinnalla hölköttämisen jalon taidon. Pitsillä kiire on tietenkin joka suuntaan yhtä aikaa, mutta eiköhän sekin nopeasti opi, kun muistaa pitää parit namit taskussa lenkillä. Reipasta kävelyä päästeeltiin oikein tunti, vaunujen ominaisuuden on nyt siis testattu ja hyviksi havaittu myös peltotiellä. Koirat riehuivat ja riekkuivat vapaina kuin viimeistä päivää.

Kotipihalla treenattiin tiistai-iltana sekä perustottista että agia, Pitsi kipitti hienosti tunnelissa lelun perässä, samoin Penni. Kumpikin harjoitteli paikallaoloa, Pitsin kanssa päästiin jopa kahden askeleen päähän oikein onnistuneesti! Pennin piti vielä harjoitella kuuden kepin pujottelua avokulmasta lelupalkalla, mutta jokin haju vei sen mennessään, eikä sitten harjoiteltu. Pääasiassa kummallakin on kyllä treeni-intoa ollut kuin pienessä kylässä, sitä se teettää kun mamma on viikon pois kotoa!