Retkeilyä, rentoa oloa ja kevätaurinkoa

No nyt ei olla kisattu, eikä oikein treenattukaan, paitsi viime viikolla. Reetan treenit veti Tanja Kurikka, joka oli varsin mukava, uusi kouluttajatuttavuus. Hän panosti kovasti liikkumiseen ohjeissaan, eli treenin teemat sopivat meikäläiselle oikein passelisti. Erityisesti pohdittiin valsseja, niiden tekemisen tekniikkaa ja sijoittamista.

Pitsi juoksi ensin, ja oli aika hyvä. Se teki kaiken oikein ja kuuliaisesti, jokin viimeinen terä kuitenkin jäi tällä kertaa puuttumaan. Penni oli tosi raivokkaalla tuulella ja tykitti hyvää vauhtia, tekipä radan lopuksi nollilla läpikin. Tällä kertaa siis Penni veti kehut kotiin, poikkeuksellisesti.

Agilityrintamalla saatiin sellainen uutinen, että Penni on valittu edustamaan seuraamme WeCA:a SM-joukkueeseen tänäkin vuonna. Enpä olisi ikinä uskonut, että Pemu on jonain päivänä SM-joukkueessa, saatika kahtena vuotena peräkkäin! Aika pitkälle on tämän meikäläisen ekan agikoiran kanssa päästy, kun tosiaan ihan nollasta silloin aika tarkkaan kuutisen vuotta sitten aloitettiin. Olen joukkuepaikasta todella iloinen, ja koirastani varsin ylpeä :)

Yksilö-SM karsintarata 2015

Nyt olen antanut koirille vähän lepotaukoa, ollaan tehty pitkiä lenkkejä rauhalliseen tahtiin, ja tänään käytiin Pomarkussa Isonevallakin taas pitkästä aikaa. Edellisestä kerrasta onkin hippasen yli kaksi vuotta, ipana oli silloin niin pieni, että oli kantorepussa, kun ei jaksanut pitkästi kävellä. Eikä olisi pysynyt pitkospuilla.

Koirat on pakko pitää kiinni, ne uppoavat heti kaulaa myöten, jos poistuvat pitkospuilta. Kokeiltu on.

Vino horisontti, mutta kelvatkoot!

Blogi jääkin nyt pienelle alkukesän tauolle, mutta lupaan, että tauon jälkeen meillä on varmasti jotain mielenkiintoista päivitettävää! ;) Ja ei, se ei valitettavasti ole pentu.

P.s. Sain äitienpäivälahjaksi uuden treenikassin, jee! Vanhastahan koirat söivät itsensä läpi hiljattain. Lisäksi tilasin nettikaupasta vähän urheiluvaatetta, katsotaan jos niistä saisi vielä postauksen kasaan ennen taukoa.

Treenin ihanuutta

Joskus vaan kaikki sujuu. Esim. tänään!

Pennillä oli nollatreenin tavoitteena hyvä puomi. Nopealla ja oikealla suorituksella saisi heti palkan, ja näin kävi, olin tosi tyytyväinen! Videolla ylimääräistä kiljuntaa ja möyrimistä lelun kanssa.

Pitsi nyt vaan oli Pitsi. Tarviiko tästä muuta sanoa? Lopun pientä aivopierua lukuun ottamatta todella mallikas suoritus, tykkään edelleen tästä koirasta kuin hullu puurosta! Vaikka ei puurossakaan niin hirveesti vikaa taida olla...?

Vuoden ekat agit

Vuosi 2016 polkaistiin käyntiin agilityn merkeissä, järjestettiin siis kaverin kanssa seuran ratatreenit. Ylihuomennahan on meidän seuran järjestämät 1- ja 2-lkan viralliset kisat, joten ajateltiin, että nyt pistetään pystyyn juuri sellainen vaikeusasteeltaan helppo rata, jolla kaikentasoiset voivat harjoitella ihan vaan radan tekemistä.

Radalle haluttiin siis helppoa ja mukavaa menoa, kaikki kontaktit ja kepit. Saatiinpa sinne rengaskin ympättyä, radasta tuli yhdessä suunnitellen niin kiva, että sitä voisi vaikka käyttää mölliratana ilman keppejä ja keinua.

P & P osallistuivat tietysti myös, kumpikin teki kaksi kierrosta. Penni oli tosi vauhdikas ja tarkka, hyvä hyvä! Meidän eka rata olisi ollut aika täydellinen, jos vaan olisin itse muistanut tehdä yhden putkijarrun. Luulen, että se voi vaikka pitää lomaa seuraaviin kisoihinsa saakka. Pitsi ei tykännyt taaskaan miespuolisesta "tuomarista", mutta kampesi radan kuitenkin läpi kahteen kertaan, eka kierros nollilla. Tilanne oli hyvää harjoitusta sille, näitä pitää tehdä lisää.

Mietin tässä, että voisin laskeskella yhteen tämän vuoden treenimäärät, ihan siis vaan mielenkiinnon vuoksi. Siis:

Penni: 1
Pitsi: 1

Toivotaan, että muistan tämän tilastoinnin vielä jatkossakin!