Retkeilyä, rentoa oloa ja kevätaurinkoa

No nyt ei olla kisattu, eikä oikein treenattukaan, paitsi viime viikolla. Reetan treenit veti Tanja Kurikka, joka oli varsin mukava, uusi kouluttajatuttavuus. Hän panosti kovasti liikkumiseen ohjeissaan, eli treenin teemat sopivat meikäläiselle oikein passelisti. Erityisesti pohdittiin valsseja, niiden tekemisen tekniikkaa ja sijoittamista.

Pitsi juoksi ensin, ja oli aika hyvä. Se teki kaiken oikein ja kuuliaisesti, jokin viimeinen terä kuitenkin jäi tällä kertaa puuttumaan. Penni oli tosi raivokkaalla tuulella ja tykitti hyvää vauhtia, tekipä radan lopuksi nollilla läpikin. Tällä kertaa siis Penni veti kehut kotiin, poikkeuksellisesti.

Agilityrintamalla saatiin sellainen uutinen, että Penni on valittu edustamaan seuraamme WeCA:a SM-joukkueeseen tänäkin vuonna. Enpä olisi ikinä uskonut, että Pemu on jonain päivänä SM-joukkueessa, saatika kahtena vuotena peräkkäin! Aika pitkälle on tämän meikäläisen ekan agikoiran kanssa päästy, kun tosiaan ihan nollasta silloin aika tarkkaan kuutisen vuotta sitten aloitettiin. Olen joukkuepaikasta todella iloinen, ja koirastani varsin ylpeä :)

Yksilö-SM karsintarata 2015

Nyt olen antanut koirille vähän lepotaukoa, ollaan tehty pitkiä lenkkejä rauhalliseen tahtiin, ja tänään käytiin Pomarkussa Isonevallakin taas pitkästä aikaa. Edellisestä kerrasta onkin hippasen yli kaksi vuotta, ipana oli silloin niin pieni, että oli kantorepussa, kun ei jaksanut pitkästi kävellä. Eikä olisi pysynyt pitkospuilla.

Koirat on pakko pitää kiinni, ne uppoavat heti kaulaa myöten, jos poistuvat pitkospuilta. Kokeiltu on.

Vino horisontti, mutta kelvatkoot!

Blogi jääkin nyt pienelle alkukesän tauolle, mutta lupaan, että tauon jälkeen meillä on varmasti jotain mielenkiintoista päivitettävää! ;) Ja ei, se ei valitettavasti ole pentu.

P.s. Sain äitienpäivälahjaksi uuden treenikassin, jee! Vanhastahan koirat söivät itsensä läpi hiljattain. Lisäksi tilasin nettikaupasta vähän urheiluvaatetta, katsotaan jos niistä saisi vielä postauksen kasaan ennen taukoa.