Sunnuntaitouhuja

Tänään ei oltu kisoissa, mutta touhuttiin kaikkea muuta mielenkiintoista.

Päivällä olin Merikarvian koirapoppoon järjestämällä luennolla, jossa opittiin koiran leikittämisen ja lelupalkkaamisen saloja. Luento oli edullinen ja antoisa, mukana oli myös erilaisia demokoiria bordercolliesta hovawartiin ja saksanseisojaan. Pitää kyllä panostaa entistä enemmän tähän lelupalkka-asiaan, luulen, että Pitsin aivokoppa (joka on täysi tippaleipä Pennin tuulitunneliin verrattuna) avautui taas meikäläiselle hiukan entistä paremmin tämän luennon johdosta. Koiria en siis mukaan kuitenkaan ottanut, olin vain kuunteluoppilaana.

Illalla oli seuran aksatreenit, joihin otin Pennin, koska Pitsillä on niin paljon kotiläksyjä treenattavana. Radan teemana oli erikoisesteiltä kääntyminen, siis asia, jota tulee harjoiteltua vähän liian harvoin, vaikka kisoissa sitäkin tarvitaan.

Tiukat käännökset renkaalta, pituudelta ja okserilta onnistuivat Penniltä tosi hyvin, etenkin täyskäännös pituudelta oli todella tiukka ja tehokas. Ongelmia tuotti tänään rengas, jolla Penni hyppäsi sivusta vaikka kuinka monta kertaa yhdessä radan kohdassa, emmekä oikein keksineet syytä moiseen. Pitää käydä sen kanssa hallilla vähän tuumailemassa, mitään rengasongelmaa sillä ei ole ollut, eikä toivottavasti ole nytkään. Olin kuitenkin päivän treeniin tosi tyytyväinen, Penni kääntyy kyllä hyvin tiukasti aina, kun vaan itse ohjaan sitä oikea-aikaisesti ja tarpeeksi selkeästi.

Kotimatkalla poikettiin mäkkäriin, olin Pennille tuplanollasta luvannut tuplajuuston, jota se ei vielä viime viikonloppuna saanut, joten nyt oli aika lunastaa lupaus. Nam. Onni on koira, joka on kuin jätemylly, kaikki menee, eikä pakki mene oikein mistään sekaisin.

Disclaimer: Jos koirallasi on allergioita, herkkä maha, tai se on lihava kuin tykinkuula, don't try this at home! Pennikin on saavuttanut kyvyn nauttia oman päänsä kokoisia purilaisia vain ahkeran harjoittelun tuloksena. Seuraavan burgerin se saa, kun SM-nollat ovat täynnä.

P.s. Jos MacDonald's haluaa ryhtyä meidän sponsoriksi tai blogiyhteistyöhön, ollaan valmiita kuin lukkarit sotaan ;)

Ihana lenkki ja jumppaa keholle ja mielelle

Kyllä alkoi kuulkaa käydä pienillä eläimillä kuupan päälle, kun ei päässyt kunnolla lenkille. Ja omistajallaan myös, etenkin kun Pennillä alkoi eilen jo viirata ihan kunnolla. Pinserit ovat siis käyneet vain pieniä max 15 min lenkkejä lähipäivinä, eilen ei käyty lainkaan, koska mittari huiteli -27 lukemissa. Penni alkoi eilen illalla olla jo ihan kaheli, pyöri sohvalla selällään ja hyökkäili ihmisten jalkoihin kuin pieni pentu. Pitsi näköjään sietää toimettomuutta Penniä paremmin, vaikka muuten onkin vähän sähköjänis.

Pinsuja olen kotioloissa yrittänyt väsyttää/aktivoida seuraavilla konsteilla:

-arkitottelevaisuustreenit

-leluilla leikkiminen

-esineiden kiertämisen harjoitteleminen

-namien etsiminen

-piiloutuneen ihmisen etsiminen

-dobo

-tasapainotyynyllä kikkailu

-2on2off-treenailu

-aktivointilelut, joissa ruokaa sisällä

-temppujen opettelu (Penni osaa sulkea keittiön vetolaatikot)

Lisäksi edes vähäsen virtaa vievät kyläilyt ja autoilu, tosin autoon en viitsi noita viedä yhtään ylimääräistä tällä kelillä. Iltaruuan olen nyt antanut niille puolen litran mehupulloihin, kummallakin on oma taktiikkansa ongelman ratkaisuun: Penni käy täysillä päälle kuin yleinen syyttäjä ja puree pulloa, enimmäkseen lätkii sitä etutassuilla, että namit tulevat ulos pullon pyörähtäessä. Pitsillä on tietenkin hienostuneempi taktiikka, se ottaa pullon kaulasta kiinni, kantaa sen pesäkoppariinsa ja tyhjentää sen siellä jollain mystisellä, äärimäisen hiljaisella tavalla. Pitäisiköhän virittää se Denver-kamera Pitsin koppariin kuvaamaan tätä salaperäistä tapahtumaa?

No tänään päästiin kuitenkin ihan oikealle, tunninmittaiselle lenkille, kun pakkasta oli vain -10. Kyllä oli mukavaa, koirat oikein kipittivät menemään, eikä kumpikaan palellut yhtään.