sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Vuosikoosteen aika!

On taas se aika vuodesta, kun humanisti yrittää laskea matematiikkaa. Siis vuosikatsauksen aika. Tasan vuosi sitten blogi olikin tauolla, enkä ilmeisesti ole asettanut tälle vuodelle mitään virallisia tavoitteita, mutta luulisin, että Pennin kanssa tavoitteeksi sopisi nollaprosentin parantaminen ja vauhdin kasvattaminen, Pitsin kohdalla puolestaan sujuvien kisasuoritusten tekeminen.

Penni kisasi tänä vuonna yhteensä 46 starttia, joista nollia oli 10 kpl. Yllättävän monta! Siis pyöristettynä Pennin nollaprosentti on 22%. Viime  vuoden nollaprosenttia en ollut laskenut, enkä nyt jaksa ruveta, mutta edellisvuonna se on ollut 17% ja sitä edellisenä 13%, kehitystä on siis tapahtunut. Eipä tuo edelleenkään huimaava ole tuo 22%, mutta Pennin kanssa pienikin edistys on ison ilon aihe. 

Vuoden nopein etenemä on Pennillä ollut 4,07 m/s hyppärillä. Se on päässyt tänä vuonna useita kertoja yli neljän metrin, mikä tietenkin lämmittää mieltä. Keväällä päätin siirtyä Pemun kanssa lähes kokonaan lentäviin lähtöihin, ja se kannatti! Saatiin lisää vauhtia ja säpäkkyyttä, ja sekunteja karisi ihan selvästi. Muutenkin olen varmaan itse oppinut etenemään rohkeammin, ja koira tulee sitä myötä reippaammin perässä. Hyvä me!

Viime kesänä startattiin Pennin kanssa ekaa kertaa SM-kisoissa sekä yksilöissä että joukkueessa, ja se oli kyllä huikea kokemus. Toivottavasti päästään samoihin karkeloihin ensi vuonnakin! Sen tuplan olisin Pennille mieluusti ottanut tämän vuoden puolella, mutta ei niin ei. SM-nollia Pennillä on nyt 1 x agi ja 2 x hyppy, ei tuplaa, ja yksi ylimääräinen hyppärinolla. Ongelmia on ollut monenlaisia, ja tällä hetkellä ei päästä kisaamaan lainkaan, mutta en luovuta ennen kuin keruuajan päättyessä. Isoin voitto tänä vuonna on ollut se, että fiilis radalla on parantunut huomattavasti, enää ei tunnu siltä kuin vetäisi kivirekeä perässään.

Muutenkin vuosi on ollut Pennin kanssa hyvä, mitä nyt karva on mennyt vähän ohueksi. Kesäkuisen luonnetestin 159 pistettä & laukausvarma oli hieno juttu, omassa rodussaan oikein kelpo tulos, ja olen siitä aiheellisesti ylpeä. Agin piirinmestiksissä Pennin sijoitus oli 7/36, eli ihan mukiinmenevä tulos sekin.

Pennin tavoitteet vuodelle 2016
- SM-kisoihin osallistuminen, mieluiten sekä yksilö että joukkue
Penni kiitää täydellä teholla.
- nollaprosentin kasvattaminen
- saavutetun vauhdin ylläpitäminen/kasvattaminen



Penni SM-yksilökisan karsintaradalla.

Onnelliset fiilikset karsintaradan jälkeen.

Pitsin kanssa on päästy taas pikku hiljaa kisaamisen makuun, ja siitä olen todella onnellinen. Startteja kertyi todella vähän, siis 11 kappaletta, joista nollia oli kaksi kappaletta, siis 18%. Lisäksi oli yksi yliaikanolla, jonka 0,7 sekunnin yliaika  tuli puomilla seisomisesta. Pitsin kanssa kisaaminen on todella nautinnollista ja helpon tuntuista, odotan innolla sen seuraavaa kisakautta!

Pitsilläkin on ollut kaikin puolin kelpo vuosi, näyttelyissä on käyty pari kertaa, tuliaisina 1 x cacib ja 1 x vara-cacib. Enemmänkin olisi käyty, mutta budjetti ei kestä kahta kallista harrastusta, ja mieluummin minä nuo vähät rahani agiin sijoitan.

Pitsin tavoitteet vuodelle 2016
- kisasuoritusten saaminen saumattoman sujuviksi, kisarutiinin hankkiminen
- nollaprosentti mahdollisimman korkealle

Pitsin kohdalla varsinaiset tulostavoitteet saavat nyt vielä jäädä asettamatta, aika näyttää kyllä, mihin sen kanssa päästään ja mihin ei.

Pitsin ekat viralliset kisat tauon jälkeen Seinäjoella heinäkuussa.

Nousu kolmosluokkaan Janakkalassa syyskuussa.

Onnellinen eläin.


Treenaaminen ainakin tulee olemaan ohjattua ensi vuonna, meillä on siis Reetan treenit joka toinen viikko, ja sunnuntaisin seuran treenit. Reetalla aion käydä yksinomaan Pitsin kanssa, Penni voi päästä tuohon toiseenkin ryhmään aina välillä. Itsenäiseen harjoitteluun pitää saada lisää suunnitelmallisuutta, täytyy pohtia miten tämän saisi toteutettua.

Ohjaajan uudenvuodenlupaukset
1. Lakkaan holhoamasta Pitsiä radalla, ja annan sen tehdä kaikkensa täysillä, luottaen koiraan.
2. Pennin kanssa olen huolellisempi, enkä yksinkertaisesti anna sille tilaisuutta pujahtaa keinun ohi, tai jotain muuta typerää.
3. Pidän huolen siitä, että itsenäinen treeni on aina suunniteltua ja monipuolista.
4. Yritän etsiä monipuolisempia keinoja koirien palkkaamiseen ja pitää enemmän hauskaa treeneissä!


Tästä siis suunnataan vuoteen 2016, saa nähdä mitä kaikkea se tuo tullessaan!




keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Joulu on taas

Niinhän se taas meni, nimittäin yksi vuosi omaa ja koirien elämää. Vielä ei kuitenkaan ole vuosiyhteenvedon aika, sen sijaan tarjolla on kuvakavalkadi pinsesterien jouluvalmisteluista.



Pitsi inhoaa pölynimuria. Pennikin toki inhoaa sitä, muttei aina jaksa innostua aiheesta, Pitsi puolestaan tykkää kytätä ja jopa hyökkäillä, kun kerrankin uskaltaa isotella jollekin! 


Kinkku, tuo jokaisen kääpiön harmaasuolattu päiväuni! Penni tarkastaa laadun ennen varsinaista paistamista.


No sitten sitä kinkkkua paistettiin ihan älyttömän kauan. Yhdet pysyi hereillä ja luki kirjaa, toiset nukkuivat. Koirat kyllä saivat pienet palat kypsää kinkkua kumpikin, kun kerran sitkeästi jaksoivat valvoa kahteen asti yöllä. Penni oikein ulvoi ja mourusi koiraportin takana, kun nostin kinkkua uunista. Olisi vissiin pitänyt taas päästä laaduntarkkailuhommiin...


Paljon on häärätty ja siivottu ja muuta, mutta nyt on tarkoitus ja tavoite ottaa vaan ihan rennosti. Toivotammekin hyvää joulua kaikille blogin lukijoille, ulkoilkaa, lepäilkää ja herkutelkaa jouluna!

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Vuoden härpäke

Joulu lähestyy jo niin kovaa vauhtia, että heikompaa hirvittää, ja saatiinhan me jo yksi joululahjakin näin etukäteen. Olen varmaan aiemminkin valitellut tuota videokuvaamisen hankaluutta, kännykkä kellahtaa niin helposti väärään asentoon, ja akkukin siitä on välillä lopahtanut kesken treenien.

Nyt saatiin tuommoinen Denverin pikkuvideokamera, se on siis samanlainen kuin GoPro, mutta yli puolet halvempi. 


Laite on kyllä näppärä, sen voi siis virittää kuvaamaan treenejä, ja se kuvaa 29 minuuttia putkeen ja lopettaa sitten automaattisesti. Vaihtoehtoisesti tallennuksen voi aloittaa ja keskeyttää kaukosäätimellä (kuului pakettiin), tai tabletilta (voisi vaikka kännykällä, jos olisi android-puhelin). Tabletilla myös näkyy kameran tallentama kuva reaaliaikaisena, laitteet juttelevat keskenään wlanin välityksellä.

Kameran mukana tuli kaikenlaista lisävarustetta kypäräkiinnikkeestä impukuppistandiin, voipi olla että sellaisen suunnilleen metrin korkuisen jalustan sille vielä hankin. Kuvassa näkyvä kirkas muovikotelo on ilmeisesti myös vesitiivis, ihan upottamiseen asti. 



Vielä en ole kameraa tosi toimissa testannut, en vaan ole ehtinyt hallille! Pitsi kävi tänään fyssarillakin, eikä onneksi ole hirveän pahasti jumissa. Ei se kyllä oikein siitä hommasta nauti, pyrkii pakoon aina kun tilaisuus tulee, ja potkiikin vielä kuin pieni eläin. Joka se kyllä onkin.

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Uudesta vinkkelistä

Eilen pääsin katselemaan epävirallisia agikisoja ihan uudesta näkökulmasta, eli siis tuomarin silmin. Hiukan epäröiden otin pestin vastaan, enhän ole koskaan ennen ollut tuomarina, mutta uskalsin kuitenkin lupautua, kun sain suunnittelemieni ratojen tarkistukseen apua ihan oikealta tuomarilta.

Ratojen suunnittelu olikin yllättävän haastavaa, halusin tehdä kivat radat, jotka ovat ennen kaikkea turvalliset ja kaikille säkäluokille sopivat. Oman haasteensa asetti Kankaanpään kisahallin pienehkö koko, mutta hyvinhän siitä sitten selvittiin kuitenkin.


Mölliluokka SML 25-35-45



Möllirataan jouduin tekemään paikan päällä yhden muutoksen, seiskaputkesta ei päässytkään turvallisesti puomille, joten lisäsin A-esteen alle ylimääräisen putken, jolta pääsi mukavasti puomille (piirroksessa näyttää vähän hassulta kyllä).

Tässä radassa koirakot pärjäsivät hienosti etenkin ennen puomia ja sen jälkeen olevilla osioilla, suorastakin putkesta (12) osattiin jarruttaa aika hyvin seuraavalle putkelle. Putkella 2/10/15 löydettiin oikeaan päähän putkea aika hienosti! Haastavaksi osoittautui hyppy nro 5, se oli todellisuudessa aavistuksen lähempänä seinää, ja aika monikin koira pyyhälsi sen ohi sisäkautta. Muutamat koirat pyrkivät A-esteelle, kun olisi pitänyt mennä 8-putkeen, mutta kohta oli kyllä hiukan vaativa mielestäni. Nolliakin kuitenkin saatiin, kontaktivirheitä tuli aika rutkasti.



Avoin luokka SML 30-40-55



Avointa luokkaa varten toivottiin suunnilleen 2-luokan tasoista rataa, ja tämä oli mielestäni aikalailla sellainen. Halusin tehdä radan, jossa tarvittiin hallintaa, mutta jossa sai kuitenkin myös päästellä menemään, ja jossa myös ohjaajan huolellisuudella on painoarvoa.

Hyvin onnistui monilta "loppusuora," ts. esteet 13 - maaliin. Tällä radalla ei ollut mitään yksittäistä kohtaa, joka olisi selkeästi kerännyt ohjausvirheitä, eniten virhepisteitä tuli kontakteilta ja kepeiltä. Hypyn 3 olin sijoittanut taktisesti niin, että koira piti muistaa ottaa kunnolla mukaan 2-putkelta, eikä vain posottaa seuraavalle putkelle, ja tähän ansaan muutama ohjaaja menikin. Tällä radalla nähtiin oikein kivoja suorituksia, ja pari viihdyttävää ohjelmanumeroakin, kun pari maksia jatkoi 15-hypyltä viistottain kulkeneen raja-aidan yli katsomoon hypätäkseen sitten takaisin kisakentän puolelle jatkamaan rataa.



Oli kyllä mielenkiintoista tarkastella kisoja "tuomarin" silmin, moni ohjaaja teki loistavia ohjausratkaisuja ja tuki koiraansa hienosti. Ymmärrän jotenkin paremmin nyt sen ilon, jonka tuomari saa siitä, kun joku koirakko tekee upean suorituksen juuri minun piirtämällä kisaradalla!

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Penni rokkaa!

Penni kävi tänään syyskauden viimeisissä seuran treeneissä näyttämässä, mistä pinseri pissii. Se siis revitti eilisellä koulutusradalla sellaista vauhtia, että heikommilla meinasi katsomossa joulutortut mennä väärään kurkkuun.

Ekaan putkiansaan se ei edes katsonut, ja teki 5/6 japanilaista täysin oikein, 3/3 saksalaista täysin oikein, valssit napsahteli kohdalleen ja isompaa ongelmaa ei ollut melkein missään. Pujotteluun meno oli sille vaikea, mutta muuten se pisteli menemään kuin vanha tekijä. Ja sehän se onkin, vanha ja luotettavan epäluotettava.

Itselleni annan nyt papukaijamerkin niistä japanilaisista, eilen Pitsin kanssa tein vaihdon ainakin kolmesti liian aikaisin, nyt kerran liian myöhään, ja muuten koko ajan oikea-aikaisesti. Jee!

Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkue! :)

lauantai 12. joulukuuta 2015

Rytmityksiä!

Tänään oli vuorossa kauan odotettu Teemu Linnan koulutus omalla kotihallilla, ja koulutusta kyllä saatiin koko rahan edestä. Radalla piti kiinnittää paljon huomiota omaan liikkumiseen ja siihen mystiseen rytmittämiseen, josta kaikki kyllä puhuvat, mutta eivät oikein osaa tyhjentävästi sitä selittää.

Pitsillä oli sangen hyvä päivä ja se kulki ihan niin hienosti kuin aina muutenkin, saatiin kehuja mm. pujotteluun sisäänmenoista ja siitä, miten hyvin se vaihtaa estefokuksen ja ohjaajafokuksen välillä. Näinhän se juuri onkin, se on teknisesti taitava, ja osaa lukea rataa hyvin, mutta tulee kuitenkin yleensä kiltisti ja kuuliaisesti ohjauksiin. Meiltä onnistui jopa takaakierto ansaputken edessä, ja pujotteluun meno ansaputken edessä, vaikka kumpikaan ei kuitenkaan ekalla yrittämällä. Näissä tarvittiin juuri sitä rytmitystä, että saatiin koiran linja muotoutumaan oikeanlaiseksi.

Käteen jäi lyhyesti muotoiltuna seuraavat asiat:

-oikeaan rytmiin pääsee, kun on oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja liikkuu oikealla nopeudella oikeaan suuntaan
-koiran on siirryttävä estefokuksesta ohjaajafokukseen salamannopeasti
-palkkaus pitää aina suunnitella tarkasti etukäteen; missä kohdassa, mihin suuntaa, riittävän usein jne.
-en saa jäädä vahtimaan Pitsiä, siihen pitää luottaa ja uskaltaa itse edetä
-eurooppalainen valssi
-kun koira kerran reagoi herkästi ohjaajan rytminmuutokseen, voi sen antaa painaa todella lujaa mahdollisimman pitkään, ja tehdä "jarrun" vasta melko myöhään -> ei tule turhaan menetettyä vauhtia

Ja sitten käteen jäi myös tämmöinen aika väsynyt koira:

<3

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Seinäjoella jälleen

Eilen kisailtiin jälleen Seinäjoella, keli oli märkä koko päivän, ja kotona oltiin vasta kymmenen maissa illalla, joten en sitten jaksanut ruveta latailemaan videoita ja naputtelemaan tekstiä. Tuskinpa niitä kukaan niin kieli pitkällä odottaakaan, etteikö jaksaisi yhtä päivää vartoa.

Reissu ei nyt taaskaan ollut ihan onnistuneimmasta päästä, yhtään nollaa ei saatu aikaiseksi. Onneksi syyt tähän olivat joka radalla erilaiset, eipähän ainakaan ole tehty mitään systemaattista virhettä.

Ensin oli vuorossa hyppäri, jolle Penni starttasi heti lähtöjärjestyksen alkupäässä. Tulos oli HYL.

+ hieno vauhti!
+ onnistunut alku, etenkin persjättökohta, mietin tätä tosi pitkään
+ hieno irtoaminen 17 putkelle

- ekalla putkella sama töppi kuin SM-kisojen joukkueradalla: takaaleikkasin putkeen, ja Penni tuli samasta päästä ulos. En oikein ymmärrä tätä ongelmaa, pitänee harjoitella?


Sitten oli Pitsin vuoro tehdä samainen hyppäri, sillekin tulos HYL.

+ upea rentous, ilo ja meininki! Ei mitään kyttäilyjä tai himmailua, taattua Pitsi-laatua alusta loppuun! Iloinen koira lähdössä, ja vielä iloisempi maalissa!
+ vauhti oli oikein hyvä, ja koira tuntui käteen samalta kuin treeneissä (miten älyttömän hienoa päästä kirjoittamaan tää kohta Pitsin kohdalle!!!)
+ koira tuli kaikkiin ohjauksiin juuri kuten piti, jostain syystä luki mun selän takaa sen hypyn ennen vasemman takakulman putkea, ehkä käänsin katseen liian aikaisin?

- jossain kohdassa oli hiukan ylimääräistä kurvia, ohjauksen ajoitukseen siis parannusta tarvitaan




Pitsi oli ilmoitettuna vain hyppärille, joten Pemu ahkeroi vielä kaksi rataa. Eka agirata töksähti heti alun keinulle, mikä harmitti tietenkin vietävästi. Tästä tulokseksi 5. Radalla tehtiin nollia kai vain kaksi tai kolme.

+ meille hankala kepeille meno onnistui täydellisesti
+ puomi onnistui!
+ kaksi hyvin haastavaa putki-kontakti-erottelua onnistui vaivatta

- mitä ihmettä tuossa keinulla tapahtuu? Este on suoraan edessä, muita esteitä ei ole lähellä, katson, ohjaan, odotan, mitä vielä olisi pitänyt tehdä?
-lopussa pieni sähellys




Viimeisellä agiradalla kävikin sitten niin, että myöhästyin ekaa kertaa ikinä rataantutustumisesta. Rata oli muutettu ennätysnopeasti, ja tutustuminen aloitettu saman tien laskematta osallistujia. Ehdin kuitenkin suunnitella ihan ok ohjaukset. Tuloksena 15 vp + reilu sekunti yliaikaa.

+ puomi toimi!
+ ohjaussuunnitelma oli ihan siedettävä

- olin itse myöhässä A:n jälkeen, enkä ehtinyt tehdä suunittelemaani puolivalssia hypylle ennen keppejä. Tästä johtui kielto.
- lentokeinu, mitvit?
- paras meininki jäi tältä radalta puuttumaan, johtui varmasti minusta enimmäkseen




Että semmonen reissu, paljon hyvää kyllä joka radalla, ei siinä mitään. Mutta myös niin ärsyttävän typeriä virheitä taas Pennin kanssa, että tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin. No, ehkä ei kuitenkaan. Pitsin hieno meininki oli kyllä päivän positiivinen yllätys, sen kanssa oli mahtavan hienoa olla radalla. Olisi upeaa, jos se nyt alkaisi kotiutua tuonne Seinäjoenkin halliin silllä tavalla, että päästelisi siellä menemään kuin kotihallissa konsanaan!


torstai 3. joulukuuta 2015

Ensi vuoden kuvioita

Meille on varmistunut treenipaikka ensi vuodelle, jee! Päästään Reetan joka toinen viikko -ryhmään Pitsin kanssa, vuoro on tunnin mittainen, ja siinä on kolme koirakkoa. Uskoisin, että tämä on meille paras mahdollinen vaihtoehto, tuttu valmentaja, tuttu paikka, ja osui vielä oikein mukava ryhmäkin. Lisäksi vapaaviikko omatoimitreeniä ja "läksyjen tekoa" varten tulee varmasti tarpeeseen. Innolla odotan jo treenejä, päästään oppimaan uutta ja kehittämään itseämme!

Hain lisäksi treenipaikkaa omasta seurasta, siis samaa ryhmää kuin missä nyt ollaan oltu. Pitsin ei välttämättä tarvitse treenata ohjatusti kahdesti viikossa, ainakaan jatkuvasti, eli välillä pääsee varmaan Pennikin sitten seuran treeneihin.

Onpa kyllä ihanaa päästä säännöllisesti ohjattuun treeniin, sitä kyllä osaa arvostaa, kun on muutaman kauden välillä toilaillut keskenään!


P.s. En ole ehtinyt tehdä yhtään mitään ensi lauantain kisojen eteen, ipana ja kouluhommat ovat pitäneet siitä huolen. No, Pitsi on Pitsi, ja osaa kaiken mitä tarvitaan, Penni on Penni, ja tekee kisoissa sen mitä haluaa. Flunssasta en vielä ole parantunut, mutta pahin on ehdottomasti ohi, kyllä tämä tästä taas.