Pitsille kello käyntiin!

Kylläpäs on ollut tapahtumarikas viikko harrastusrintamalla!

Tiistaina treenattiin Turussa Elina J:n yksärillä, aiheena oli takaakierrot/käännökset ja niistä liikkuminen ajoissa ja rohkeasti. Pohkeet vähän hapottivat treenin lopussa, mutta tuloksia saatiin aikaan. Pitsi lukitsi hienosti esteet ja kääntyi tosi näppärästi hyvä hyvä! Läksyksi saatiin erilaiset loppusuorat ja putkeen lähetyksen vahvistaminen.

Perjantaina käväistiin nopsasti hallilla, Penni teki kontaktit ja kepit, Pitsi kotiläksyt ja kontaktit. Penni oli hyvä ja räyhäkäs, Pitsi kovasti innoissaan ja vauhdikas. Kotiläksyt saatiin muuten tehtyä, mutta putkeen lähetystä pitää vielä pohtia ja aloittaa ehkä vieläkin lähempää.

Lauantaina oli vuorossa Maalahden kisat, 3 x agi, tuomarina Timo Teileri. Halliin oli vaihdettu kivituhkan tilalle Saltexin keinonurmi, ja sehän oli tosi hyvän tuntuinen juosta! Järjestelyt olivat taas muutenkin mukavat, puffettikin monipuolinen ja edullinen. Kahvista plussaa.

Ekasta radasta en reunalta käsin oikein saanut mitään kokonaiskuvaa, ja tutustumisessakin huomio kiinnittyi lähinnä A-esteen ympäristöön. Esteeltä poistuttiin ekalla suorituskerralla lähes suoraan sivulle ja siitä tosi pitkän etäisyyden välistävetoon, tokalla suorituskerralla pitkälle eteen vedättäen kohti paikkaa, johon oli pakko ehtiä. Siis pientä testausta juoksarikoiria kohtaan?

Penni suoritti radan tasaisen varmasti, vaikka itse jouduin välillä vähän reittiä muistelemaan:

Pitsi puolestaan yllätti osumalla A-esteen kontaktille molemmilla kerroilla, ja se hankala välistävetokohtakin sujui täydellisesti!

En ollut lainkaan ehtinyt seurata muita minikoirakkoja, mutta sen tiesin, että Pitsin reippaalla radalla saattaisi päästä palkinnoille. Yllätys oli iso ja iloinen, kun tulosten mukaan Pitsi oli voittanut radan ja saanut AGISERTIN! Eikä siinä vielä kaikki, Pennin nolla oli riittänyt kolmanteen sijaan!

Pitsi siis käynnisti valiokellonsa, eikä lainkaan hullummalla tuloksella, kaulaa toiseksi sijoittuneeseen koirakkoon oli peräti kaksi sekuntia.

Kuinka kuuliaisilta koirani näyttävätkään!

No nyt on normihärdelli päällä

Tokalla radalla tein itse vähän typeriä virheitä, Penni puikahti yhden hypyn väärinpäin, Pitsi yritti aloittaa pujottelun tokasta välistä.

Viimeisellä radalla Penni teki nollan, mutta juoksi vähän nokka maassa haistellen, ja sai harmilliset 0,48 sek yliaikaa. Tällä se kuitenkin sijoittui toiseksi, ja Pitsi kolmanneksi, vaikka sillä oli virhepisteitä peräti 10. Palkintoja siis saatiin kahmalokaupalla, kolme lelua, remmi, neljä pussia makupaloja ja neljä pussia jotain luontaistuotteita. Ja tietenkin se sertiruusuke.

Punamusta matchy matchy!

Pitsin tie kisauran alusta tähän pisteeseen, ekaan kolmosluokan sertiin, on ollut kaikkea muuta kuin helppo ja suoraviivainen. Vieläkin tekemistä on valtavasti, etenkin sen A-esteen kanssa (tänään muuten onnistui 3/4!), mutta nyt tuntuu, että tämä koira on vihdoin päässyt näyttämään kyntensä! Olen siitä niin valtavan ylpeä, ja sen ohjaamisen aiheuttamasta wau-fiiliksestä todella onnellinen.

Juoksariseminaarissa juoksemassa

Tänään oltiin ihan koirakkopaikalla Pitsin kanssa Iida Vakkurin juoksukontaktiseminaarissa Mouhijärvellä. Koulutus oli todella antoisa ja sain kyllä rahalleni vastinetta, suosittelen!

Aamun luento-osuudessa käytiin läpi juoksariopetuksen edellytyksiä (suhde koiraan, oma motivaatio ja koirankoulutustyyli, resurssit, tarvikkeet ja välineet), sekä puomin ja A-esteen opetusta vaihe vaiheelta videoiden ja kuvien avulla. Käsiteltiin sekä aivan alkeista aloittamista, sekä pelkän juoksu-A:n opettamista tai pysäytys-A:n muuttamista juoksu-A:ksi.

Pitsin A-ongelmaan (viimeinen askel jää liian lyhyeksi, early take-off) saatiin tiivistettynä seuraavanlaisia ohjeita:

Voimme joko

- ottaa käyttöön maton, jolle koira opetetaan tökkäämään takatassunsa, ja sitten matto lätkäistään A-esteen alastulopinnalle (pysyyköhän se siinä vai liukuuko alta pois?)

tai

- lisätä A-esteen ylösmenopuolelle yhden bumperin tarkkaan valittuun kohtaan.

Taidan nyt sulatella ja pohtia tätä muutamien treenien yli, ja kysellä vielä viisaammiltani mielipiteitä. Juoksupuomikin kiinnostaisi, ihan siis lähinnä ihmiskokeena, osaanko minä kouluttaa sen koiralle? Pitsi on tosi älykäs ja nopea oppimaan, sillehän voi opettaa melkein mitä vain, mutta täytyy pohtia, mihin oma aika ja resurssit riittävät.

P.s. Olen superylpeä Pitsistä, joka kipitteli iloisesti siellä seminaarissa, vaikka radalla oli melkein nelisenkymmentä katsojaa retkituoleissaan A-esteen vieressä kyttäämässä!

Loppiaiskisat

Loppiaisena kisattiin 2 rataa per koira kotikisoissa, eli vuosien varrella tutuiksi tulleissa loppiaiskisoissa. Kisapäivä (1, 2 ja 3lka) oli kokonaisuudessaan valtavan pitkä, ja pakkastakin vähän oli, mutta sekä talkooväki, koirat että kisaajat selvisivät tosi hyvin hallissa, jossa taisi kylmimmillään olla -7 astetta sisällä. Ulkona pakkasta oli aamulla -17, ja muutamat peruivatkin starttejaan. Hassua, miten se joillekin tulee yllärinä, että Suomessa voi tammikuussa olla kylmä. Pakkanen yllätti suomalaisen?

Meille ei tällä kertaa nollia herunut, koirat kyllä kulkivat hienosti ja olen niihin tosi tyytyväinen.

Ensin oli hyppäri, jolla oli vähän tiukka etenemävaatimus, ei siihen meinannut oikein kukaan ehtiä. Penni teki nollan, mutta sai valitettavasti 1,5 sekuntia yliaikaa. Harmitti vähän, mutta rata oli kuitenkin ollut hyvä.

Pitsin hyppäri oli hieno ja sujuva, mutta takakulmassa tapahtui jotain outoa. Olin tekemässä takaaleikkausta, ja mielestäni olin ihan ajoissa, vastakäsi näkyvissä, ja silti se kääntyi hypyn jälkeen väärään suuntaan. Ja hyppäsi sen sitten takaisin, joten HYL. Muuten olin tyytyväinen menoon, varsinkin suoran putken jälkeinen päällejuoksu ja persjättö olivat oikein mallikkaat! Melkein liikuin siinä kohdassa.

Agiradalla Penni olisi ansainnut nollan, mutta hosuin itse A:lla ja hupsis, kontaktivirhe. En tiedä sanoinko edes kontaktikäskyä?! Voi tuska. Muuten taas hyvä rata, ei siinä mitään.

Pitsin agirataa ei valitettavasti tullut videolle, mutta se oli upea. Harmi vaan, että ohjasin kolmosesteen väärinpäin! En käsitä miten tämäkään on mahdollista. Jopa A-este olisi toiminut tällä radalla, eli nolla olisi ollut tyrkyllä, pöh.

Uudenvuodenlupaukseni vuodelle 2017 on: OLE NYT HYVÄ IHMINEN HUOLELLISEMPI! ;)

P.s. Huomaa uusi edustusasu!

Tuplaa pukkaa!

Ilmoitin koirat taas Seinäjoelle, siellä kun oli viimeksikin niin mukavaa, vaikkei kummoisia tuloksia saatukaan aikaan. Tällä kertaa kuudesta startista nollia tehtiin kolme, varsin mukavalla prosentilla siis!

Tänään kisasin pitkästä aikaa "koirat väärinpäin", siis lähtöjärjestysessä ensin Pitsi, sitten Penni. Hyväähän se tekee, mutta kyllä huomasi, ettei Pitsin kanssa tekeminen ollut niin hyvää kuin "oikein päin" kisatessa.

Pitsin eka rata oli muuten mukava, mutta hosuin yhden lukituksen -> kielto, ja A:n kontaktille se nyt ei tokikaan osunut. Puomi sujui hyvin, vaikka se oli aivan yleisön vieressä, ja tuomarikin jolkotteli siinä rinnalla, jee! Penni rätkäytti ekan riman, ja meni pujottelun alusta ohi, meikäläisen piikkiin kumpikin virhe. Huolimatonta suunnittelua ja huono rytmi, ei siinä ihmeempää.

Tokalle radalle sain viimein ujutettua Pitsille sen kauan miettimäni vippauksen, se toimi hyvin, ja kun A:n kontaktillekin osuttiin, niin Pitsipä nappasi aginollan. Sijoitus taisi olla 7/26, tai jotain sinne päin. Pennin kanssa ohjaussuunnitelma oli tietty hiukan erilainen, mutta nollan teki sekin, ja pysähtyipä oikein hienosti puomin kontaktillekin! Pennin sijoitus ehkä 11/26?

Hyppäri olikin aika kinkkinen, tai ei siinä mitään ihmeellistä varsinaisesti ollut, mutta koko ajan piti tehdä kauheasti jotain, tehtävää tehtävän perään. Piti linjata, vetää välistä, kääntää, tehdä saksalaista, persjättöä, valssia jne. jatkuvalla syötöllä. Pitsin kanssa möhlin välistävedon ja yhden persjätön, otin asiasta opikseni, ja tein Pennin kanssa vähän eri tavalla tai huolellisemmin ne kohdat. Penni puksutteli kivasti maaliin ja sijoittui, yllättävää kyllä, kolmanneksi! Enpä olisi uskonut että hyppärillä päästään ikinä palkinnoille, niillä on yleensä vauhdit meille ihan liian kovia. Nollia tuli 26 koirakosta 5 kpl, eli ei edes oltu hitaimpia!

Palkinnoiksi saatiin starttilahjakortti, lelu ja puruluita. Niin ja nämähän oli sellaaset hyväntekeväisyyskisat, hallia sponsoroiva koiranruokavalmistaja nimittäin lahjoitti eläinsuojeluyhdistykselle yhden kilon koiranruokaa jokaisesta kisoissa tehdystä nollasta! Kiva idea, kyllä lämmittää mieltä, että mekin urakoitin 3 kg sapuskaa kodittomille koiruuksille.

Kisailu jatkuu siis vielä tiistaina Tampereella, Pema kipittää siellä kolme rataa, ja sitten alkaakin joulutauko!


Niin ja kisavideoita ei nyt taaskaan ole, kun yksin olin reissussa. Plääh.

Aurinko? Mitä ihmettä!

Takaakiertoja & tekniikkaa

Tänään oli meikäläisen vuoro vetää seuran kesätreenit, täsmätreenin aiheeksi olin valinnut takaakierrot. Koirakkoja oli viisi, radanrakennus sujui todella sutjakasti, ja muutenkin treenistä jäi hyvä fiilis. Toivottavasti myös treenaajille.

Eri koirakoilla haasteet olivat erilaiset, mutta kaikkien kanssa edistystä tapahtui. Kaikkien kanssa päästiin tekemään hyviä korjauksia, ja uskon että treenaajat saivat ahaa-elämyksiä.

Itsekin treenasin Pennin kanssa puomia, ihan vain pari toistoa, ja Pitsin kanssa A:ta ja keppejä. A oli hyvä, siinä ei mitään ihmeellistä, keppejä kuvasin vähän videollekin.

Ideana oli taas avo/umpikulma ja meikäläisen liikkuminen ihan eri suuntaan, hyvin Pitska pärjäsi. Muutamia huteja tuli, mutta ne johtuivat meikäläisen huolimattomuudesta ja koiran innokkuudesta.

Seuraavan Pitsin keppitreenin aiheena voisikin olla vaikka sellainen houkutteleva putkenpää, joka SM-kisoissakin nähtiin...

Huomenna alkaa agipitsi, jee! Penni vetäisee yhden startin heti huomenna, ja kolme sitten sunnuntaina. Kiva päästä kisaamaan pitkästä aikaa, edelliset startit ollaan juostu SM-kisoissa. Tavoitteena edes yksi nolla, saa nähdä miten käy!

Kisakuumetta!

Nyt on ollut taas yksi niitä viikonloppuja, jolloin tuntuu, että KAIKKI ovat kisoissa! Tai oikeastaan sama fiilis oli jo viime viikonloppuna, kun oli Agirotu. Kisakuume on meikäläiselläkin kova, onneksi perjantaina päästään pinkomaan yksi startti, tasan viikon päästä sunnuntaina kolme.

Olen yrittänyt suunnitella kisakalenteria loppukesälle/alkusyksylle, ja kylläpäs on ollut vaikeaa. Onneksi sentään syyskuun ekan viikonlopun dilemma, kotikisat vs. rotumestaruuskisat, ratkesi sillä, että kotikisat pidetään ulkona. Rotumestikset ovat Kouvolassa ja mahdollisesti hallissa, sinne osallistuu siis ainakin Penni, ehkä myös Pitsi.

Elokuussa kisoja onkin tarjolla monenmoisia, on Ellivuoren kisaviikonloppua ja muuta. TSAU:lla olisi jo hallikisatkin, joihin ehkä Pitsikin voisi osallistua. Vaasassa en ole koskaan käynyt kisoissa, Janakkalassakin on kisat varsin kivoilla tuomareilla. Onpa hankalaa! Syyskuussa on helpompaa, siellä on sitten em. rotumestisten lisäksi piirinmestaruuskisat Raumalla 11.9. ja muutakin mukavaa.

Ollaankos me sitten valmiita kisoihin?

Penni on. Se on lepäillyt, tehnyt kontakteja, yrittänyt kääntyä tiukemmin. Tänään annoin yhden tutun kokeilla Penniä, ja sehän kulki varsin mainiosti. Aion käydä kertaalleen tekemässä kontakteja ennen Agipitsiä, ja sitten me ollaankin pukusuunnittelua vaille valmiita.

Pitsistä en tiedä! Se tekee kaiken kiltisti ja hienosti. Pujottelujutut edistyy, tänään tehtiin A-estettä uusilla bumpereilla. Hallilla asuvat bumperit ovat niin pitkät, että ne näkyvät esteen sivuista, nämä uudet ovat kapeammat ja muutenkin pienet ja kivan kevyet. Ja ihan meidän omat! Pitsin A:n toimivuudesta ei oikein tiedä ennen kuin sen kanssa on päässyt kisaamaan, pitää katsoa mikä on onnistumisprosentti kisavireessä. Treeneissä se tekee sen hyvin bumpereilla, ilman en ole taas hetkeen kokeillut. Pitää uskaltautua siihen alkavalla viikolla. Ja löytää kadoksissa oleva naksutin!

Alla video Pitsin A-treenistä, on se kyllä kiltti ja viisas.

Yleisesti ottaen tuntuu, että nämä kesän tekniikkatreenit vievät meitä eteenpäin, mutta että muuten junnataan paikoillaan. Olen hakenut syksyksi treenipaikkaa Reetalta, voi kunpa tieto tulisi pian & päästäisiin hommiin! Lisäksi havittelen yksäreitä Turun suunnalta, toivottavasti tulevat pian myyntiin. Intoa meillä ainakin piisaa!

Leluja ja toistoja

Shoppasin koirille uuden, hauskan palkkalelun. Kyseessä on ennenkin suosimani Tug-E-Nuffin simpukkalelu, joka on siis vähän kuin litteä pallo. Sen sisään voi piilottaa pienen herkun, jonka koira saa itse kaivelemalla esiin. Mainio ratkaisu namipalkan heittämiseen, koira näkee, mihin nami laskeutuu, eikä namia lentele pitkin hallia.

Pitsi näyttää: tälläi näi!

Simpukka kiinni

Simpukka auki

Pitsin kanssa kävin keskiviikkona hallilla lelua testaamassa, ja se kyllä tykkäsi kovasti. Tehtiin rataa, jossa sai thedä mm. persjättöjä ja vippauksenkin taas pitkästä aikaa. Se toimi Pitsillä muuten hyvin, mutta se teki se viskileikkauksena muutaman kerran! Outo pikkukoira, ehkä sitten liikuin jotenkin hassuun suuntaan sen mielestä. Olisipa kyllä kätevää, jos voisi tuonkin ohjauksen noin päin sille opettaa, tosin en tiedä miten se sitten erottelisi tämän ja vippauksen välillä? Ei varmaan oikein mitenkään.

Pitsin kanssa aloitetaan nyt tekniikkatreenit, enkä siis tarkoita ohjaustekniikoita. Haluan sen kontakteista ja pujottelusta entistäkin varmemmat ja nopeammat. SM-kisoissa nähty pujottelun sijoittelu a) putken kylkeä kohti b) putken sisäänmenon viereen varmaan tulee toistumaan kisaradoilla lähikuukausina.

Tekniikkajuttuja tehtiin Pitskan kanssa sunnuntaiaamuna, ja sepäs olikin pätevä! Pujottelua teki aivan itsekseen kivasti minun jäädessä taakse, A sujui, samoin puomi. Lisäksi tehtiin vippaus molempiin suuntiin ja putkiin irtoamista. Tämmöinen vähän kaikkea -treeni tuntui sopivan pitskalle, kun ei tarvinnut hinkuttaa samoja juttuja uudestaan ja uudestaan.

Penni teki rataa, ja oli tosi näppärä! Keskittymisessä ehkä olisi ollut parantamisen varaa. Simpukkalelusta se tietenkin tykkäsi kovasti.

Yritän saada jotain videota taas tänne pitkästä aikaa, katsotaan mitä keksitään!

Liki ei killat ko Raumal

Huhhuh, kuusi rataa juostu vähän reilussa kahdessa tunnissa, saattaapi olla, että tapojeni vastaisesti venyttelen tänään! Saman säkäluokan kaikki radat juostiin peräjälkeen, joten palautumisaika jäi vähän vähäiseksi ratojen välissä, ja muutenkin tuntui kiirettä pitävän.

Kisapaikka oli siis tuttu halli Noormarkussa, olihan sentään kotikisoista kyse. Tuomarina meillä mineillä oli Johanna Wüthrich, jonka radat olivat olikein kivat ja nimenomaan mineille passelit.

Urakka aloitettiin hyppärillä, ja Pennipä tykitti heti oikein mainion nollan etenemällä 4,11 m/s. Tein muutaman rohkean persjätön, ja liikuin mielestäni ihan kohtalaisesti itsekin. Pitsikin teki muuten puhtaan radan, mutta unohdin pujottelua edeltävälle hypylle suunnittelemani puolivalssin, ja sehän pujahti tokaan keppiväliin. Uudella yrityksellä homma kuitenkin luonasi, ja onnistuipa se persjättökin aika kivasti sinne keppien jälkeen. Siis Pennille nolla, sij. 9/30, Pitsille 5.

Tokalla agiradalla Pennin puomi toimi, jee! Tahkoamisesta on siis ollut hyötyä! Harmi vaan, että hosuin itse A-esteellä ja vapautin liian aikaisin, plaah. Muuten ihan ok rata, ei ihan niin hyvä fiilis kuin hyppärillä, mutta kelpo menoa kuitenkin. Pitsi yllätti, ja pyöräytti tästä nollan, jee! Siis Pitsin eka aginolla kolmosista kirjaan. A:n kontakti oli vähän siinä ja siinä, ja keppejä edeltävän vastakäännöksen tein liian myöhään, mutta pääosin olen rataan tyytyväinen.

Kolmannella radalla alkoi jo vähän väsy painaa, ja rataantutustumisessakin tuli kiire. Viiden minuutin tutustuminen alkoi heti kun numerot oli lyöty paikoilleen, ja käsitys radasta ja keskeneräiseksi. Pennin rata alkoi hyvin ja vauhdikkaasti, mutta yhteen takaakiertoon se lasahti niin hirveää vauhtia, etten ehtinyt asemoitua valmiiksi, ja hyllyhän siitä tuli. Pitsi hyppäsi A:n kontaktin, ja ohjasin sen väärin takanurkan hyppypätkällä, piti tehdä takaakiertovalssi ja teinkin jostain syystä vastakäännöksen. No, kyllä niitä nollia jo tehtiinkin, ja kumpikin koira selvitti radan alkuvaiheen rengashaasteen virheittä. Siinä piti siis jättää koiraa vähän yksin tekemään rengasta ja kiirehtiä edelle valssiin, ei ongelmia tässä. Pennin puomi toimi tälläkin radalla, jee! Kummallekin siis HYL.

Harmittaa toki jälleen tuo melkein nolla, oma moka kun sähläsin. No, jospa nyt olis kaikki mahdolliset virheet tehty, ja pian päästäisiin jo niitä nollia lätkimään kirjaan... Hierontaa tai fyssaria pitää kyllä saada tähän väliin, kumpikin koira hyppäsi mielestäni huonosti tänään. Päivän iloisin asia oli kuitenkin se, että Pitsi oli onnesta soikea päästessään kisailemaan! Ei ehtinyt kytätä tuomaria, eikä mitään muutakaan, kova hinku oli radalle, eikä tarvinut käskeä istumaan kahta kertaa, niin kiire oli radalle päästä, että pylly tipahti nurmeen heti ekalla kehotuksella! :)

Nollatilanne on siis sellainen, että Pennillä on 2 aginollaa ja 5 hyppynollaa sisältäen tuplan, Pitsillä nyt sitten yksi kumpaakin sorttia.

Vuosikokous & sikakisat

Eilen illalla vietettiin agiseuran vuosikokousta, ja löysin sitten itseni illan päätteeksi seuran hallituksesta. Ehdokkaita oli pitkälti toistakymmentä, hieno juttu, että niin monia kiinnostaa viedä seuraa eteenpäin!

Illalla vuosikokouksen jatkoilla katseltiin 2014 vuoden agin MM-kisoja, ja tänään pääsin itsekin tästä innoittuneena kisaradalle. Käytiin siis Paneliassa RKS:n epiksissä tutulla Sika-areenalla.

Penni juoksi avoimen radan kaksi kertaa, ja selvitti alun putki-kontakti-erottelut moitteettomasti. Linjasin puomille rohkeasti, mutta mielestäni ainoalla järkevällä ja turvallisella tavalla, ja koira luki sen aivan oikein. Ekalla radalla Penni kyllä pysähtyi kontaktille, mutta etujalat eivät olleet maassa (palautin) tokalla kerralla asento oli oikea, 2on2off, mutta etujalat olivat ihmeellisesti hiukan esteen sivussa. Olin tähän silti tosi tyytyväinen, eihän se tehnyt yhtään pomppua kontaktin yli! Muuten Pennin radat menivät hyvin, tokalla kerralla olisi tullut nolla, mutta ihan viime metreillä olin itse huolimaton, enkä katsonut koiraa, joten se tuli yhden hypyn ohi. Pennille siis HYL ja HYL.

Pitsi myös juoksi avoimen kahdesti, tyystin ilman suurempia ongelmia. Putki-kontakti-erottelukin toimi, vaikka sitä ei Pitsin kanssa edelleenkään ole harjoiteltu tarpeeksi (MIKSI EI?). Ekalla radalla virtaa oli vanttuussa sen verran, että A:n kontakti jäi otamatta kummallakin suorituskerralla, mutta jälkimmäisellä ongelma korjaantui, ja Pitsi teki nollan. Vauhti riitti toiseen sijaan. Pitsiin jotenkin vaikuttaa se hallin pienuus enemmän, se kyllä kulkee lujempaa isossa, avarassa hallissa, tuolla oli ehkä hiukan jarru päällä paikoitellen. Toisaalta estevälitkin olivat aika lyhyet, mielestäni. Pitsille siis 10 ja 0, sij. 2. Palkinnoksi herkkuja ja starttilahjakortti.

Nyt yritän pohtia jatkoa kisasuunnitelmille, mieli tekisi TAMSKille 28.2., mutta toisaalta maaliskuussa häämöttävään Lappeenrannan-ekskursioon pitäisi kyllä säästää rahaa. Huomenna olisi Kankaanpäässä epikset, ja kimppakyytikin tarjolla, mutta enpä tiedä kannattaako Pennin kisailla kahtena päivänä peräkkäin?

Lupaukset mielessä!

Uudenvuodenlupauksiini kuului mm. se, että tänä vuonna itsenäinen treenimme on aina suunniteltua. Tänään kävin lunastamassa lupauksia hallilla tekniikkatreenin merkeissä. Ajatuksena oli vahvistaa keinun nopeaa ja itsenäistä suorittamista, ja Pennin kohdalla vahvistaa puomin kontaktia, Pitsi puolestaan teki sitä iän ikuista A-estettään.

Suunnitelma piti, ja kaiken lisäksi toimi erinomaisesti! Penni teki ensin keinulle muutaman toiston, joista viimeiset aika huikealla sivuirtoamisella. Alla on näistä videokin, viimeisillä toistoilla juoksen kameran takaa eli n. neljän metrin päässä esteestä sivusuunnassa.

Lisäksi Penni teki puomin kontaktin liikehäiriöitä, sitä samaa vanhaa, mutta onpahan ainakin koiran mielestä mukavaa.

Pitsikin aloitti keinulla, mutta sen videon jouduin kuvaamaan tabletilla (kamerasta loppui tietenkin akku), ja videosta tuli niin tuhruinen, ettei siitä oikein näe mitään. Pitsinkin keinu oli hyvä, ja sekin kesti sivuirtoamisen hienosti. Tarkkana saa olla, jos toppuuttelee liikaa, se jää hiipimään ja haaskaamaan aikaa, toisaalta jos päästää liikaa menemään, se hyppää pois suoraan pompusta, ja siitä nyt on aika lyhyt matka lentokeinuun. Esteen suorittaminen on siis kummallakin koiralla hanskassa, itsenäisyyttä ja nopeutta yhdistettynä malttiin saadaan vielä treenata. Mutta valtavan hyviä toistoja kummaltakin, ei siinä mitään.

Pitsi jatkoi vielä A-esteellä, jolle kokeilin nyt yläponnarin siirtämistä hiukan aiempaa ylemmäs ja alaponnarin korvaamista ilmastointiteipillä. Luin tuon teippivinkin facebookin juoksukontaktiryhmästä, ja uumoilinkin, että herkällä Pitsillä kikka voisi toimia. Tällä varustuksella tehtiin nyt 6 vai 7 toistoa, kaikki täysin oikein ja omien havaintojeni mukaan kolmen tai neljän tassun osumilla, jee! Onnistumisprosentti 100! Tätä täytyy nyt jatkaa, että saadaan se A taas siihen kuosiin mitä se parhaimmillaan oli. En tiedä mihin se tässä välissä meni, mutta oli kyllä ihanaa huomata koirankin ilmeestä, että hei nyt tää sujuu, minä osaan! Ihana korvaeläin <3

Suunnitelmalliset treenit menivät siis aikalailla putkeen, eiliset ohjatut peruuntuivat pakkasen takia. Nyt työttömänä ja syrjäytyneenä reppanana (hah) voisin ryhtyä näitä aamupäivän tekniikkatreenejä tekemään useamminkin, aamuruoka koirille kyllä kelpaa.

P.s. Ylihuomenna alkavat Reetan treenit, jippii! Yritän muistaa virittää kameran sinnekin edes joskus.

Treenejä vuonna 2016

Penni 2

Pitsi 2

Videoitua treeniä

Sain pitkästä aikaa aikaiseksi videoida omatoimitreeniä, ja kyllä siitä taas jotain hyötyä oli. Mitään videokameraa, saati Go Prota meikäläisellä ei tietenkään ole, vaan kännykän räpellän muovituolille kaulahuivin tai kengän varaan pystyyn, ja toivon, että se pysyy siinä sen aikaa kun pätkiä koirien kanssa teen. Hankalaa, mutta ehdottomasti vaivan arvoista.

Tarkoitus oli kuvata Pitsin A:ta, mutta kännykkä oli sitten heilahtanut niin, että este näkyi muuten kokonaan, mutta kontaktialue ei ollenkaan. Pöh. No kuvasin onneksi muutakin, ihan mielenkiinnosta kummankin koiran puomia, sekä Pennin ratatreenin. Pitsi ei rataa tehnytkään, sillä on huomenna Reetan treeni.

Tässä video:

Pitsin puomi oli hieno! Paljon palkkaa ja kehuja, iloisin mielin alas asti.

Penninkin puomi oli mainio! Videon ekalla toistolla se menee vinoon kontaktille, koska se tietenkin aavistaa, että puomilta jatketaan oikealle. Palkkasin Penniä heittämällä namirasiaa, ja olin suunnitellut, että jos se hyppää kontaktin kuten kisoissa viimeksi teki, laitan sen heti mitään puhumatta remmiin, ja vien autoon hetkeksi. No, ei tarvinnut. Tämä täytyy toteuttaa myös kisatilanteessa jos (kun) pomppimisia vielä ilmenee.

Pennin rata oli ihan jees, sillä oli palkka odottamassa viimeisen hypyn takana kamerasta katsottuna oikeanpuoleisessa takakulmassa. Sinne se yrittikin vähän rynniä jälkimmäisen A:n jälkeen. A:t olivat hitaat, puomi hyvä, keinut ihan ok. Pujottelut olivat muuten hyvät, mutta vaikeammalla sisäänmenolla änkesin varmaan itse liian lähelle, ja Pemu meni väärälle puolelle keppejä.

Tästä jatketaan huomenna ohjatusti Pitsin kanssa, onpa kiva päästä ohjattuun treeniin! Tänään illalla pääsin vielä nauttimaan harvinaista herkkua, olin siis Raumalla Janita Leinosen luennolla agikoiran koulutuksesta. Paljon tuli vahvistusta jo tutuille asioille, ja paljon tuli uutta, luento oli todella antoisa ja opettavainen!