Kesäkuu, minne menit?

Kesäkuu vilahti ohi jotta kohahti, ja mitään en ole ehtinyt blogiin kirjoitella. Ei silti, en ota asiasta paineita, mutta Polkan kasvua ja kehitystä olisi kyllä kiva tallentaa tännekin. Kesän isoin juttu meidän perheessä on ollut muutto maalle, siihen ja tänne kotiutumiseen on kyllä mennyt tovi jos toinenkin.

Kesäkuun touhut koirittain lajiteltuina, olkaa hyvät:

Pitsi ei ole tehnyt kyllä paljon mitään. Tai kävi se toukokuun lopussa treenaamassa Turussa, ja sitten se on yrittänyt sopeutua maalaiselämään täällä keskellä susien ja karhujen kotiseutuja. Koko perhe, sekä ihmiset että koirat, on kyllä viihtynyt valtavan hyvin täällä! Pitsi pääsee viikon päästä Sanni Kariniemen treeniin Turkuun, ja alkavalla viikolla pitäisi käydä vähän hallilla treenimässä. Kotipihassa on tehty keppikulmia ja muuta pientä.

Penni on ollut kisoissa hirveän huono koko kevään, ja olenkin roudannut sitä fyssarille jatkuvalla syötöllä. Aina se on jumissa, eli ilmeisesti se sitten törmäilee Polkan kanssa jonkin verran. Lihaskunto sillä on parantunut huomattavasti, se on ihan herkullisen lihaksikas tällä hetkellä!

Pemu kävi SM-kisoissakin Lappeenrannassa, ja oli kyllä mukava reissu. Lauantaina joukkueradalta otettiin 5, kun typerä eka rima putosi, mutta kahden muun joukkuelaisen onnistuessa meidän lopullinen sijoitus oli 8/66, jee! Yksilökisan karsintaradalla olin ihan todella väärässä mielentilassa itse, enkä oikein edes yrittänyt, mutta rata oli tosi onnistunut yhtä ylimääräistä hyppyä lukuunottamatta.

Viime viikolla startattiin epiksissä ihan kokeeksi, ja siellä Penni meni aika mukavasti jo, aion siis ilmoittaa sen agipitsiin Raumalle. Kotona Pemu on ihan elementissään, se rakastaa auringossa köllöttelyä ja on käynyt uimassakin pari kertaa. Ruokintaan olen Pennille lisännyt fyssarin ohjeesta B-vitamiinia, jonka pitäisi edistää lihasaineenvaihduntaa.

Polkka on kasvanut ja kehittynyt, korkeutta sillä on nyt 40 - 41 cm ja turkki on muuttunut aika karheaksi. Se on edelleen harjoitellut perustottelevaisuutta, ja etenkin paikallaolo on edistynyt huimasti. Agipuolella Pokke on tehnyt samoja tuttuja wrappeja ja muita, sekä ekoja pieniä valssiharjoituksia. Lisäksi on tehty harvakseltaan hyppytekniikka ja tietenkin lenkkeilty ja uitu ja muuta mukavaa. Polkka on todellinen ulkokoira, se nauttii maalla olosta ja pihamaan partioinnista ihan koko sydämestään. Näyttelyynkin sen ilmoitin, siis Pori KV:hen tämän kuun lopulla. Saa nähdä mitä siitä tulee, pitäisi päästä johonkin mätsäriin ensin!

P.s. Yritän muistaa laittaa SM-kisojen kuvat ja videot joku päivä, että ne pysyvät tallessa täällä! Lisäksi yritän ehtiä kirjoittaa kenttä- ja esteprojektista mahdollisimman pian.

Liki ei killat ko Raumal

Huhhuh, kuusi rataa juostu vähän reilussa kahdessa tunnissa, saattaapi olla, että tapojeni vastaisesti venyttelen tänään! Saman säkäluokan kaikki radat juostiin peräjälkeen, joten palautumisaika jäi vähän vähäiseksi ratojen välissä, ja muutenkin tuntui kiirettä pitävän.

Kisapaikka oli siis tuttu halli Noormarkussa, olihan sentään kotikisoista kyse. Tuomarina meillä mineillä oli Johanna Wüthrich, jonka radat olivat olikein kivat ja nimenomaan mineille passelit.

Urakka aloitettiin hyppärillä, ja Pennipä tykitti heti oikein mainion nollan etenemällä 4,11 m/s. Tein muutaman rohkean persjätön, ja liikuin mielestäni ihan kohtalaisesti itsekin. Pitsikin teki muuten puhtaan radan, mutta unohdin pujottelua edeltävälle hypylle suunnittelemani puolivalssin, ja sehän pujahti tokaan keppiväliin. Uudella yrityksellä homma kuitenkin luonasi, ja onnistuipa se persjättökin aika kivasti sinne keppien jälkeen. Siis Pennille nolla, sij. 9/30, Pitsille 5.

Tokalla agiradalla Pennin puomi toimi, jee! Tahkoamisesta on siis ollut hyötyä! Harmi vaan, että hosuin itse A-esteellä ja vapautin liian aikaisin, plaah. Muuten ihan ok rata, ei ihan niin hyvä fiilis kuin hyppärillä, mutta kelpo menoa kuitenkin. Pitsi yllätti, ja pyöräytti tästä nollan, jee! Siis Pitsin eka aginolla kolmosista kirjaan. A:n kontakti oli vähän siinä ja siinä, ja keppejä edeltävän vastakäännöksen tein liian myöhään, mutta pääosin olen rataan tyytyväinen.

Kolmannella radalla alkoi jo vähän väsy painaa, ja rataantutustumisessakin tuli kiire. Viiden minuutin tutustuminen alkoi heti kun numerot oli lyöty paikoilleen, ja käsitys radasta ja keskeneräiseksi. Pennin rata alkoi hyvin ja vauhdikkaasti, mutta yhteen takaakiertoon se lasahti niin hirveää vauhtia, etten ehtinyt asemoitua valmiiksi, ja hyllyhän siitä tuli. Pitsi hyppäsi A:n kontaktin, ja ohjasin sen väärin takanurkan hyppypätkällä, piti tehdä takaakiertovalssi ja teinkin jostain syystä vastakäännöksen. No, kyllä niitä nollia jo tehtiinkin, ja kumpikin koira selvitti radan alkuvaiheen rengashaasteen virheittä. Siinä piti siis jättää koiraa vähän yksin tekemään rengasta ja kiirehtiä edelle valssiin, ei ongelmia tässä. Pennin puomi toimi tälläkin radalla, jee! Kummallekin siis HYL.

Harmittaa toki jälleen tuo melkein nolla, oma moka kun sähläsin. No, jospa nyt olis kaikki mahdolliset virheet tehty, ja pian päästäisiin jo niitä nollia lätkimään kirjaan... Hierontaa tai fyssaria pitää kyllä saada tähän väliin, kumpikin koira hyppäsi mielestäni huonosti tänään. Päivän iloisin asia oli kuitenkin se, että Pitsi oli onnesta soikea päästessään kisailemaan! Ei ehtinyt kytätä tuomaria, eikä mitään muutakaan, kova hinku oli radalle, eikä tarvinut käskeä istumaan kahta kertaa, niin kiire oli radalle päästä, että pylly tipahti nurmeen heti ekalla kehotuksella! :)

Nollatilanne on siis sellainen, että Pennillä on 2 aginollaa ja 5 hyppynollaa sisältäen tuplan, Pitsillä nyt sitten yksi kumpaakin sorttia.

Nollan teon harjoittelua

Tänään oltiin oman seuran nollaratatreeneissä, kisanomaisissa treeneissä, harjoituskisoissa, tai miksi niitä nyt ikinä haluaa sanoa. Idea oli se, että kaikki tehtiin kuten oikeissa kisoissa, rataantutustumiset ja kaikki, ja kukin vuorollaan suoritti radan muiden leikkiessä ratahenkilöitä tai tuomaria. Nimet merkattiin itse "lähtölistaan", kukaan ei ottanut aikaa tai pitänyt kirjaa tuloksista, eikä tietenkään palkintojakaan jaettu. Hyvä, kisatilannetta muistuttava boogie saatiin kuitenkin päälle, uskon että tästä hyötyivät sekä koirat että ohjaajat!

Tempaisin kummallakin koiralla radan läpi kahdesti.

Penni oli ekalla kiekalla niin täpinöissään, että hairahtui ihan hukkaankin tuossa pujottelun kohdalla. Ehkä tilanne oli sille liian outo, ei nyt treenihallissa voi kisata? Puomi oli miljoonasti parempi kuin viime kisoissa, ekalla suorituksella se napsahti just eikä melkein, tokalla otti kontaktin, muttei pysännyt. Jälkimmäisellä radalla tehtiin muuten nolla, mutta puomille palautin, koska taaskaan ei tokalla suorituksella pysännyt, tosin nyt tein kiusallani persjätön siihen ihan häiriön vuoksi. Tokaan rataan olin muuten oikein tyytyväinen, kaarrokset olivat pienet ja koira keskittyi. Hyppytekniikka hidastaa Penniä kovasti, se tekee valtavia loikkia ja haaskaa aikaa, mutta eipä mielestäni kannata 6½-vuotiaan koiran kohdalla ruveta asiaa osiin purkamaan. Hyppää miten hyppää, kunhan on hauskaa.

Pitsi hyötyi tästä treenistä todella paljon, videolta vasta huomasin, miten meluisaa hallissa oli. Ja se oli siis hyvä asia! Ekalla kerralla se jätti menemättä yhteen takaakiertoon, koska yleisö ahdisti, ja puomilla se himmaili molemmilla radoilla. Tein nyt tietoisesti sen ratkaisun, että annoin kontaktikäskyn vain kerran, enkä ruvennut toistamaan sitä, vaan odotin hiljaa, että koira tulee etujalat maahan asti. Kauhukseni huomasin vasta videolta, että eihän tuo ota A:n kontaktia ainakaan ekalla radalla, tokasta en näe videolta, mutta heikolta näyttää sekin! Täytyy palata taas tämän asian kanssa vähän taaksepäin, ja toivoa parasta! Pujottelu oli Pitsillä molemmilla kerroilla juuri niin hieno kuin treeneissäkin, siitä olen tosi iloinen. Ja kyllä meikäläisenkin tossu vähän liikahtaa jo tokalla radalla, olen joskus varmaan ollut kömpelömpikin (tämä oli satakuntalainen omakehu, mikäli lukija ei sattunut huomaamaan). Poispäinkääntöä oli pakko kokeilla Pitsin tokalla kiekalla, kun siihen tarjoutui oiva tilaisuus, ja se toimi moitteettomasti.

Tässä kummankin koiran radat nimikoituina:

Samanlaista treeniä erilaisella radalla on luvassa viikon päästä, toivottavasti päästään taas osallistumaan!