Just train?

No nyt on treenattu! En oikein tiedä missä välissä moista on ehditty, mutta on ehditty kuitenkin.

Penni teki perjantaina rataa, ja kivasti tekikin. Ei ollut valittamista sen touhuissa, vauhtia piisasi, järkeä ehkä ei. Pemu menee kisoihin sunnuntaina Vantaalle, siellä on siis kääpiöpinsujen rotumestaruudet, mestaruus ratkeaa agiradan ja hyppärin yhteistuloksen perusteella. Pitsi harjoitteli samalla kertaa poispäinkääntöjä pujotteluun avokulmaan ja umpikulmaan, ja näihin saatiin oikein hyvä fiilis aikaiseksi. Koirahan osaa mitä vaan sen pujottelunsa kanssa, oman liikesuunnan ja ohjauksen kanssa täytyy vaan olla tarkka, ettei puske sitä väärään väliin.

Sunnuntaina oli ryhmätreenit, ja pohdittiin Riinan kanssa Pitsin puomia. Siitähän oli juttua silloin Janakkalan kisojen yhteydessä, että alastuloon se ei meinaa tulla maahan asti pysähtymään. Nyt sain ohjeeksi käskyttää vain kerran, ja käyttää siellä alastulolla superpalkkaa (maksamakkaraa!) joko valmiina tai avustajan laittamana. Jotkut kai suosivat myös sitä, että vain nopeat suoritukset palkataan, mutta se voi olla pienelle Pitskalle vähän liian julmaa, se varmaankin luulisi tehneensä jotakin väärin ja alkaisi tarjota kaikenlaista muuta siihen kontaktille. Katsotaan millaista edistystä noilla Riinan ohjeilla saadaan aikaan.

Keskiviikkona oli Pitsillä Reetan yksäri, ja kylläpäs oli taas antoisaa! Oman koutsin yksityiskäyttö puolen tunnin ajaksi oli juuri se, mitä me tähän väliin tarvittiin. Esitin etukäteen toiveen, että haluaisin nyt harjoitella sitä takaa ohjaamista, mitä Janakkalan kisoissa olisin vähän tarvinnut.

Radalla saatiinkin harjoitella mm. poispäinkääntöjä, takana leikkauksia ja viskileikkauksia. Näistä viimeinen on meille vähän vieraampi, mutta sujui hienosti, eikä erottelu tämän ja sylivekin välillä tuottanut vaikeuksia. Lisäksi tehtiin oikein onnistuneesti leijeröintiä, ensi yrittämällä oikein, jee! Tuntuu kyllä siltä, että työkalupakkiin saatiin tänään monta hyvää työvälinettä, joita uskallan varmaan kisatilanteessä käyttääkin.

Videolla on joitakin pätkiä treenistä, myös niitä vähemmän onnistuneita. Alun pakkovalssiin ei Pitska meinannut millään ehtiä, joten sitä vähän liioittelen ekassa pätkässä.

Pitsin ohjatut treenit

Pitsi pääsi tänään ohjattuun Reetan treeniin, ja tekemistä riitti kotitehtäviksi asti. Putkijarru on nuorella neidillä päässyt vallan unohtumaan, no, eipä sitä kai ole erikseen aikoihin harjoiteltukaan. Lisäksi sain hyviä vinkkejä sylivekkien ja vastakäännösten tekemiseen, näitä voin hyödyntää myös Pennin kanssa!

Rata vaati enemmän tarkkuutta kuin juoksuvauhtia, erityisesti suoran putken jälkeinen hyppy tuotti päänvaivaa. Japsilla päästiin hypylle hyvin, mutta putkijarrun toimimattomuus aiheutti sen, että jouduin vähän keräilemään koiraa kaarteesta. Melko hyvin se muistuttelusta kuitenkin heräsi.

Sylivekin ja vastakäännöksen (takaakiertoon tehtynä) kohdalla sain sellaisen hyvän neuvon, että aina pitää oma sijainti miettiä sen perusteella, ettei ole koiran edessä silloin, kun se on jo hyppynsä hypännyt. Siis vastakäännös (videolla suoran putken jälkeen kameran puolella putkea) tehdään siivekkeen kohdalla niin, että koira pääseen rimalta etenemään suoraan ja tajuaa heti, kumpaan käteen pitää tulla. Videolla seison alkuun liiaksi riman edessä, kun sijaintia korjataan, koirakin etenee putkeen reippaammin. Sylivekissä taas piti mennä sinne rimalle, että koira pääsee painamaan suoraa ja lujaa heti kierrettyään siivekkeen (loppusuoraa edeltävä hyppy peräkulmassa). Ihan viimeisessä videopätkässä sijainti on jo parempi, koiran ei tarvitse kiertää ohjaajan ympäri.

Pujotteluun meno oli hiukan haastava, mutta niitä meidän pitää nyt harjoitellakin. Täytyy varoa "heittämästä" koiraa liikaa kädellä näissä, se kun singahtaa, hiukan kuljetusmaisempi vienti kepeille sopii näihin hyvin.

Putkijarrut lisään treenilistalle, Pitsin vauhdilla niiden täytyy toimia, muuten mennään ohi seuraavasta jotta hujahtaa!

P.s. Nakkasin treenien jälkeen koirat mummulaan yökylään, koska perhe Pöysti suuntaa huomenna Tampereelle virkistysmatkalle. Kyllä olivat tyytyväisiä, kun pappan hoitoon (ja herkkupöytään) pääsivät, tosin kumma kyllä Pitsillä tuli huoli silmiin, kun tein lähtöä. Se on yleensä missä vaan kenen kanssa tahansa, mutta ehkä edellisestä hoitoreissusta on vähän liikaa jo aikaa. Eiköhän ne siellä pärjää, nukkuvat sänkgyssä peiton alla ja naatiskelevat!