Ensimmäinen estehankinta!

Ostinpa muuten viime viikolla sopivan tilaisuuden tarjoutuessa itselleni pujottelun. Este on ihan sääntöjen mukainen, ja mallia vinokepit. Todella näppärä vehje siinä vaiheessa, kun Polkkis aloittaa keppitreenit vuoden päästä!

Tässä tulee Polkka!

Vihdoinkin! Nyt se on täällä! Minun mudi!

Kolme vuotta sitten päätin, että meidän seuraava koira on rodultaan mudi. Rodussa viehätti, ja viehättää edelleen, reipas, aktiivinen olemus, älykäs ja iloinen luonne, monipuoliset harrastusmahdollisuudet, sopiva koko ja rodun hyvä terveystilanne. Rodun valinta ei siis ollut vaikeaa, mutta sopivan pennun etsiminen harvalukuisessa ja heterogeenisessä rodussa osoittautuikin pitkäksi prosessiksi. Monen mutkan ja kahden vuoden aktiivisen etsimisen tuloksena eilen meille muutti Take One -kennelistä Lappeenrannasta ihana, ruskea mudityttönen, jolle nimeksi annoimme Polkka.

Treffasin kasvattajan Tampereella luovutusta varten, ja kotiin matkustimme Polkan kanssa junalla. Kotimatka sujui ensin vähän äänekkäästi mutta enimmäkseen torkahdellen. Pentu oli reipas ja ympäristöstään kiinnostunut sekä hotellissa, rautatieasemalla että junassa.

Väsynyt matkustaja

Kotona elämä on sujunut mallikkaasti, eilen olin pinsujen kanssa Tampereella EO-karsinnoissa ja sen aikaa Polkalla oli pari hoitotätiä täällä pitämässä siitä huolta, oikein kahdessa vuorossa. Kisat kestivät onneksi vain aamupäivän, joten ehdittiin iltapäivällä vielä mummulaankin retkeilemään ja ulkoilemaan. Polkka oli reissussa jälleen rohkea ja avoin uusille ihmisille, olen pentuun todella tyytyväinen! Ääntään se käyttää varsin vapautuneesti aina, kun asiat eivät mene sen toivomalla tavalla, mutta tässä talossa on onneksi totuttu meteliin ennenkin.

Metelistä puheen ollen, pinserit ovat suhtautuneet pentuun ihan kohtalaisen kivasti. Pitsi katselee kaukaa kauhistuneena, Penni partioi lähistöllä. Tunnelma on jännittynyt, mutta nyt sunnuntaina jo aavistuksen rennompi kuin yhteiselon ensimmäisinä tunteina.

Niin ja ne EO-karsinnat! Todellakin väsytti sinne aamulla lähteä, kun ilta ja yö oli mennyt Polkan kanssa, mutta lähdin kuitenkin. Kisat käytiin TAMSKin hallilla Niihamassa, kaksi agirataa ja hyppäri.

Eka agirata kilpistyi meikäläisen jännitykseen, rata meni muuten ok, mutta puskin Pennin väärälle puolelle keppien aloitusta. Lopussa sekosin omiin linjoihini, ja Penni otti yhden hypyn väärin päin.

Hyppäri oli päivän paras veto, vaikka rata oli haastava. Koira kulki lujaa, vaikka rimat olivat maksimikorkeudessa, ja ohjaukset ja ajoitukset napsahtelivat kohdalleen siististi. Auttaahan se, kun ohjaaja ei ole kauhusta kankea! Loppuradasta Pemu meinasi lähteä yhdeltä hypyltä väärään suuntaan, mutta sain sen pelastettua kuitenkin. Tästä siis nolla.

Viimeisellä agiradalla Penni päätti ekaa kertaa elämässään käydä haukkumassa tuomarin pystyyn, hohhoijaa! No muuten se meni ihan kohtalaisesti, vaikka haastava oli tämäkin rata.

Tyytyväinen koirakko

Polkka 7 viikkoa ja 2 päivää

Videoita ei nyt ole, kun yksin olin liikkeellä, mutta jospa siitä livekamerasta niitä taas saisi tilattua. Kisapaikalta shoppasin pilkottavaa treeninamia ja uuden, pienemmän treenitaskun. Kisajärjestelyt olivat kyllä taas kaikin puolin ammattimaista tasoa, vaikka kisaformaatti olikin kokonaan uusi.

Pötkönami, vaihtoehto lihapullille?

Kelpaa edustaa!

Marraskuussa meidän seura päätti hankkia edustusasut agiin, ja kyllä niistä tuli kuulkaa komiat! Puvut tilattiin Noname Sportilta, itse otin vain takin, kun en edelleenkään noita juoksutrikoita harrasta, ja ne tuulihousutkin tuntuivat vähän lerppanoilta.

Takissa on kaikki mahdolliset tekniset ominaisuudet, taskut, heijastimet ja tuuletusaukot. Epäilen, että se täyttäisi ehkä veroilmoituksenkin, jos se vaan takin ulottuville unohtuisi. Hintaa tälle komeudelle tuli 70 euroa.

Takki pääseekin testiin jo kotikisoissa perjantaina, jippii!

Tuunausta ja muuta pientä

Keli on taas pikkuisen pakkasen puolella, joten metsälenkeistä on otettu kaikki ilo irti. Pitsi tuossa nukkuu sievällä kerällä, Penni kuorsaa kuin rekkamies, sen verran rasittuneita he ovat tämän päivän retken jäljiltä.

Alennusmyynneistä sain jopa hankittua sen kauan kaipaamani toppatakin, sekä toppahousut, joissa on sivuissa koko matkalla vetoketjut. Kisoissa ja treeneissä kätevät! Housuista ei ole kuvaa, mutta takista on, se on mielestäni hirmuisen nätti:

Hankintojen lisäksi olen harrastanut tuunaamista, eli nypeksin Back on Track -takeistamme ne turhat perskolmiot pois ja tikkasin liepeisiin pienet käänteet. Tarkoituksena siis on, että kakka päätyy pinserin pyllystä suoraan maahan, ei takin sisäpintaan, kuten tähän asti.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, ensi viikolla onkin taas oikein ohjatut Reetan treenit, niistä siis juttua silloin. :)

Jouluaatto toukokuussa

Lupailin vielä yhtä postausta ennen taukoa, ja tässä se tulee, ajastettuna. Kyseessä on siis tälle blogille harvinainen tarvikepostaus, ei kuitenkaan outfit of the day ;)

Tilasin vähän agiin sopivia vaatteita Iso-Britanniasta, siis tarkemmin sanottuna Sportsdirectilta. Kaupassa hinnat ovat sanalla sanoen halvat, ja vaatteiden laatu vähän arvelutti etukäteen, mutta ihan asiallisilta nuo nyt vaikuttavat.

Kuvissa on vain osa paketin sisällöstä, lyhythihaisia paitoja oli yhteensä 2 kpl, samoin shortseja. Toiset niistä taitavat kyllä olla liian pienet. Lisäksi oli vielä urheiluliivit, jotka näyttivät hintaansa nähden ihan napakoilta.

Postikuluja paketille koitui 9 euroa, ja se tuotiin tasan viikossa kotiovelle. Aika näppärää shoppailua, etten sanoisi!

Fokuksesta toiseen

Pitsi on treenannut tällä viikolla peräti kaksi kertaa ohjatusti, ensin normitreeneissä keskiviikkona ja sitten seuran kouluttajatreeneissä perjantaina. Tosi hyvin se on jaksanut, taisi jopa perjantaina kulkea kovempaa kuin keskiviikkona, eli ei ainakaan väsy painanut.

Kumpikin treeni meni hyvin, ja kumpaankin olen tyytyväinen, molemmista saatiin paljon irti. Kummassakin kuitenkin ilmeni vähän samantyyppistä ongelmaa.

Keskiviikkona piti kuljettaa koira kovassa vauhdissa japsilla esteelle, ja se hyppäsi liki kymmenen kertaa sen hypyn väärinpäin, koska hypystä oli "väärä puoli" ja rima auki sille ennen japsilla tekemääni linjan korjausta.

Perjantaina piti tehdä muurille valssi, ja välistävedon tapaisesti vetää koira seuraavalle hypylle pakkovalssiin. Eipä tullut, vaan aina hyppäsi hypyn väärin päin, siis päätyi esteen taakse, vaikka yritin kuljettaa sitä esteen etupuolelle.

Kummassakin tilanteessa oli kahden pointin verran yhteisiä tekijöitä: ensinnäkin kummassakin koira valitsi sen reitin, jossa sillä oli enemmän tilaa. Rima oli auki, esteen edusta tyhjä. Toisella puolella oli meikäläinen, aika lähelläkin estettä. Toisekseen kummassakin tilanteessa koiran olisi pitänyt siirtyä estefokuksesta ohjaajafokukseen, ja näin ei käynyt. Pitsillä on vahva estefokus, se on tiedossa ollut aina, mutta nyt pitää ruveta notkistamaan tätä siirtymää näiden kahden välillä. Kummassakin treenissä sain hyviä vinkkejä tähän, pitää siis vaan päästä itsekseen treenailemaan! Nyt sitä voisi ehkä vihdoin palkata vähän kädestäkin, tätä olen yrittänyt välttää aina ja ikuisesti.



Heräsin hetki sitten siihen tosiasiaan, että lenkeillä käyttämäni tuulihousut ovat taas kerran menneet rikki. Housuja menee yleensä kahdet per vuosi, ja tätä pohtiessani tajusin, että tuulitakkikin meikäläisellä on samalta vuodelta kuin tuo vanhempi koira, joka muuten täyttää ensi viikolla seitsemän vuotta. Uudet housut tarvitsin kipeästi, ja tänään tein jotain itselleni epätyypillistä, siis heräteostoksen. Puuvillasta bongasin alesta Fjällrävenin KEB-housut, jotka alehinnasta huolimatta olivat niin kalliit, että lompakosta otti ja sydän itki verta. Ei ole nuukan ihmisen elämä helppoa! Laskin kuitenkin, että jos nämä housut kestävät kolme vuotta (niiden pitäisi kestää ainakin kymmenen), ovat ne maksaneet itsensä takaisin halvempien housujen hintaan verrattuna. Saman sarjan takkikin oli tietenkin varsin ihana, etenkin punaisessa värissä, mutta se oli sitten jo niin kallis, että en edes harkinnut sen hankkimista. Ehkä joulupukki, synttärikeiju, pääsiäispupu ja äitienpäivähaltia tuovat sen mulle joskus kaukaisessa ja varsin epävarmassa tulevaisuudessa...

P.s. Ilmoitin koirat TSAUlle kisoihin 30.4., Pennille 3 agirataa ja Pitsille hyppäri. Teki mieli laittaa Pitskalle vielä jokin agiratakin, mutta nuukuus iski! Ja saattaahan se olla, että kahden radan halli on Pitskalle vielä liian iso pala, ei tiedä, ellei kokeile.

Vuoden härpäke

Joulu lähestyy jo niin kovaa vauhtia, että heikompaa hirvittää, ja saatiinhan me jo yksi joululahjakin näin etukäteen. Olen varmaan aiemminkin valitellut tuota videokuvaamisen hankaluutta, kännykkä kellahtaa niin helposti väärään asentoon, ja akkukin siitä on välillä lopahtanut kesken treenien.

Nyt saatiin tuommoinen Denverin pikkuvideokamera, se on siis samanlainen kuin GoPro, mutta yli puolet halvempi. 

Laite on kyllä näppärä, sen voi siis virittää kuvaamaan treenejä, ja se kuvaa 29 minuuttia putkeen ja lopettaa sitten automaattisesti. Vaihtoehtoisesti tallennuksen voi aloittaa ja keskeyttää kaukosäätimellä (kuului pakettiin), tai tabletilta (voisi vaikka kännykällä, jos olisi android-puhelin). Tabletilla myös näkyy kameran tallentama kuva reaaliaikaisena, laitteet juttelevat keskenään wlanin välityksellä.

Kameran mukana tuli kaikenlaista lisävarustetta kypäräkiinnikkeestä impukuppistandiin, voipi olla että sellaisen suunnilleen metrin korkuisen jalustan sille vielä hankin. Kuvassa näkyvä kirkas muovikotelo on ilmeisesti myös vesitiivis, ihan upottamiseen asti. 

Vielä en ole kameraa tosi toimissa testannut, en vaan ole ehtinyt hallille! Pitsi kävi tänään fyssarillakin, eikä onneksi ole hirveän pahasti jumissa. Ei se kyllä oikein siitä hommasta nauti, pyrkii pakoon aina kun tilaisuus tulee, ja potkiikin vielä kuin pieni eläin. Joka se kyllä onkin.

Hankintoja & kirjauutinen

Tehokkaana tarjousten perässä juoksijana olen jälleen onnistunut tekemään edullisia hankintoja. Olisi kiva kannattaa paikallisia eläintarvikeliikkeitä, mutta opiskelijan kukkaro ei aina oikein veny niiden katteisiin, joten nettikauppoihin tulee sijoitettua jonkin verran. Eikä tässä oikein tunnu oikeisiin kauppoihin edes ehtivän, kun aina on joko koulussa tai kouluhommissa.

Paljaspyllyinen Penni saa nyt ruveta syömään biotiinia ja sinkkiä, jospa siihen kasvaisi karvaa talveen mennessä. Erinäisten merilevävalmisteiden lisäksi näitä aineita löytyy yhdistettynä oluthiivasta, jota tilasin tablettimuodossa, kun kerran halvalla sain. Vaikutuksista raportoin myöhemmin.

B1, 2, 3, ja 6-vitamiineja, rautaa, kuparia, sinkkiä ja mangaania.

Se hammastökötti, siis Fortan Dental Care, tai Zahnpflege tuossa purkissa lukee herrakansan kielellä, osoittautui odotuksia tehokkaammaksi! Hinkkasin sitä pinsujen purukalustoon neljänä iltana peräkkäin, ja hammaskivi irtoilee palasina. Täytyy jatkaa purkin ohjeen mukaisesti käsittelyjä kerran viikossa, niin pysvät leegot puhtaina. En tiedä mitä siinä aineessa tarkalleen on, mutta koirat tuntuvat tykkäävän siitä kovasti.

En yleensä koskaan tee heräteostoksia, mutta änään shoppasin tapojeni vastaisesti heräteostoksena Salomonin Escambiat, eli ihan goretex-pintaiset metsälenkkeihin tarkoitetut tossut. Olivat Budget Sportin alessa niin edulliset, etten voinut vastustaa kiusausta, nuo toiset Salomonit kun ovat ylittäneet odotukset täysin.

Pysyiskö näillä pohjilla pystyssä?

Olen unohtanut tänne blogin puolelle tämän kirjoittaa, mutta nyt kun muistan, niin pitää mainostaa kaverin kirjoittamaa koira-aiheista tietokirjaa nimeltä Koko perheen koirakirja. Se on myynnissä tavallisissa kirjakaupoissa, varmaan netistäkin saa tilattua? Kirjassa esitellään koiranpitoa ja koirarotuja hauskan värikkäässä muodossa, ja harrastusosioon näköjään livahtanut jotain tuttuja pikkupinsereitäkin, taitavan Sussen kuvaamina...

Teksti Nina Mäki-Kihniä, kuvat Susanna Nieminen

Keväisiä hankintoja

Meikäläisen jalat eivät valitettavasti kestä samoja lenkkareita kuin korkeintaan vuoden päivät, ja kun vaihtoaika osuu kivasti kevääseen, niin kävinpä sitten hyödyntämässä läheisen Budget Sportin tarjouspäivät.

Vasemmanpuoleisen parin hankin siis tänään, oikeanpuoleisella on ikää n. 11 kk, ja ne ovat käyneet kyllä pesukoneessakin ainakin kolmesti, vaikka värin perusteella voisi jotain muuta ajatella. Pohja alkoi irrota tuosta pystyssä olevasta tossusta, ikävästi meni risut sinne väliin metsälenkeillä! Kyljellään olevan pohjassa ei ole purkkaa, se on vaan kulunut tuommoiseksi.

Lisäksi mukaan tarttui edullinen Puman urheilutoppi, joka sopii vaikkapa kesäisiin agikisoihin, mikäli säät suosii.

Kyllä kelpaa aloitella kesäkautta! :)