Kumpikin treeni meni hyvin, ja kumpaankin olen tyytyväinen, molemmista saatiin paljon irti. Kummassakin kuitenkin ilmeni vähän samantyyppistä ongelmaa.
Keskiviikkona piti kuljettaa koira kovassa vauhdissa japsilla esteelle, ja se hyppäsi liki kymmenen kertaa sen hypyn väärinpäin, koska hypystä oli "väärä puoli" ja rima auki sille ennen japsilla tekemääni linjan korjausta.
Perjantaina piti tehdä muurille valssi, ja välistävedon tapaisesti vetää koira seuraavalle hypylle pakkovalssiin. Eipä tullut, vaan aina hyppäsi hypyn väärin päin, siis päätyi esteen taakse, vaikka yritin kuljettaa sitä esteen etupuolelle.
Kummassakin tilanteessa oli kahden pointin verran yhteisiä tekijöitä: ensinnäkin kummassakin koira valitsi sen reitin, jossa sillä oli enemmän tilaa. Rima oli auki, esteen edusta tyhjä. Toisella puolella oli meikäläinen, aika lähelläkin estettä. Toisekseen kummassakin tilanteessa koiran olisi pitänyt siirtyä estefokuksesta ohjaajafokukseen, ja näin ei käynyt. Pitsillä on vahva estefokus, se on tiedossa ollut aina, mutta nyt pitää ruveta notkistamaan tätä siirtymää näiden kahden välillä. Kummassakin treenissä sain hyviä vinkkejä tähän, pitää siis vaan päästä itsekseen treenailemaan! Nyt sitä voisi ehkä vihdoin palkata vähän kädestäkin, tätä olen yrittänyt välttää aina ja ikuisesti.
Heräsin hetki sitten siihen tosiasiaan, että lenkeillä käyttämäni tuulihousut ovat taas kerran menneet rikki. Housuja menee yleensä kahdet per vuosi, ja tätä pohtiessani tajusin, että tuulitakkikin meikäläisellä on samalta vuodelta kuin tuo vanhempi koira, joka muuten täyttää ensi viikolla seitsemän vuotta. Uudet housut tarvitsin kipeästi, ja tänään tein jotain itselleni epätyypillistä, siis heräteostoksen. Puuvillasta bongasin alesta Fjällrävenin KEB-housut, jotka alehinnasta huolimatta olivat niin kalliit, että lompakosta otti ja sydän itki verta. Ei ole nuukan ihmisen elämä helppoa! Laskin kuitenkin, että jos nämä housut kestävät kolme vuotta (niiden pitäisi kestää ainakin kymmenen), ovat ne maksaneet itsensä takaisin halvempien housujen hintaan verrattuna. Saman sarjan takkikin oli tietenkin varsin ihana, etenkin punaisessa värissä, mutta se oli sitten jo niin kallis, että en edes harkinnut sen hankkimista. Ehkä joulupukki, synttärikeiju, pääsiäispupu ja äitienpäivähaltia tuovat sen mulle joskus kaukaisessa ja varsin epävarmassa tulevaisuudessa...
P.s. Ilmoitin koirat TSAUlle kisoihin 30.4., Pennille 3 agirataa ja Pitsille hyppäri. Teki mieli laittaa Pitskalle vielä jokin agiratakin, mutta nuukuus iski! Ja saattaahan se olla, että kahden radan halli on Pitskalle vielä liian iso pala, ei tiedä, ellei kokeile.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti