Treenejä ja maalaushommia

Taas on venähtänyt postausten väli harmillisen pitkäksi, pahoittelen! Tässä välissä on puuhailtu monenlaista, ja käyty yhdet kisatkin Pennin kanssa.

Penni avasi ulkokauden Sastamalassa, mutta eipä sieltäkään nollia saatu. 0,8 sekunnin päähän jäi, jälleen kerran. Varasin Pemulle nyt taas fyssarin, jos siellä kuitenkin on jotain, mikä moista aiheuttaa. Tuntuu hullulta lähteä tällä koiralla nyt SM:iin, mutta iän puolesta nämä saattavat olla sen viimeiset SM:ät, joten en raaski väliinkään jättää, kun kerran koirasta ei ole mitään fyysistä vikaa paikannettu.

Pitsi on käynyt omalla hallilla treenaamassa ja siellä se on mennyt aivan upeasti. Puomikin sujuu nyt hyvin alas asti, täytyy jatkaa harjoituksia sen suhteen. Ensi tiistaina on Pitsin kevään viimeinen yksäri Turussa, todellakin toivon, että treenejä saadaan jatkaa kesällä!

Polkka on käynyt pari kertaa tokossa ja pari kertaa Reetan pentuagikurssilla. Tokossa on ollut ihan mukavaa, ja riittävän epähinkkaavaa, ollaan harjoiteltu perusasentoa ja maahanmenoa. Ja luoksetuloja tietenkin. Perusasentoa tuo tarjoaakin jo mukavasti, kaikki muukin sujuu kivasti, mutta toistoja tarvitaan ja käsiapujen häivytystä. Paikallaolo sujuu kotona kohtalaisesti, mutta sitä täytyisi muistaa treenata muuallakin enemmän.

Agipuolella ollaan harjoiteltu edelleen multiwrappeja, palkalle juoksuja ja sen sellaista, nyt viimeksi oikein jo putkeenkin päästiin. Siitä on ihan videomatskuakin olemassa:

Polkka on oppinut uusia juttuja hienosti, ja erityisen iloinen olen meidän hienosta kontaktista! Se jaksaa hyvin tehdä hommia minun kanssa, vaikka muutkin pennut puuhailevat hallissa yhtä aikaa. Lelupalkalla on pääasiassa menty tähän asti, namejakin se saa mm. juuri siitä kontaktista, ja lelun luovuttamisesta.

Oppimiskykyhän Polkalla on valtava, ja se kyllä näennäisesti jaksaisi tehdä vaikka miten paljon asioita yhdellä treenikerralla. Todellisuudessa se kuitenkin väsähtää jo aika pienestä, varsinkin, kun tehdään uusia juttuja, ja olen yrittänyt olla tarkkana treenin keston kanssa. Mieluummin vähän liian vähän, kuin vähän liian paljon. Lisäksi pidän sillä täysin treenivapaita päiviä, jolloin vaan lenkkeillään vapaana ja nautitaan kohta kesäksi kallistuvasta keväästä. Se on pentu vain kerran, antaa sen nyt nauttia siitä täysin rinnoin.

Ai niin, ja ne maalaushommat: Asiahan on nyt niin, että meidän perhe muuttaa. Haave omakotitalosta toteutui viimein, ja kuinkas ollakaan, ko. talon pihamaalla mahtuu tekemään agilityä! Siitä ja esteprojektista lisää myöhemmin, tässä kuitenkin esimakua esteistä ja maalaushommista:

Lisää kuvateksti

Treeniä, treeniä ja sääntömuutoksia

Pitsi ja Polkka ovat viime aikoina treenailleet, Penni on ottanut rennosti.

Pitsi on käynyt mm. seuramme jäsenen varainkeruutreenissä harjoittelemassa erikoisesteitä ja erilaisia ohjausvalintoja, treeni oli tehokas ja hyödyllinen! Okseria pitää treenailla enemmän, siitä räpsähti rima ekalla yrityksellä. Persjätöt sujuivat upeasti, mutta kaksi perättäistä takaaleikkausta olikin jo haastavampaa. Pitää ehkä namimaatilla treenailla tätä? Reetan treeneissä Pitsi oli mainio, löydettiin kivasti sille sopivia ohjaustekniikoita ja pääsin liikkumaan rivakasti.

Polkka on tehnyt kotona perustaitotreenejä, hallilla samoin. Roskatynnyrin kiertämistä, luoksetuloja, tolppakäännöksiä. Tänään tehtiin houkuttelua, jossa avustaja kutsuu koiraa rapistellen nameja ruokakuppiin, ja ohjaaja kutsuu sitten koiran pois houkuttelevan kupin ääreltä. Polkka tuli kiltisti joka kerta, eikä lopussa edes viitsinyt mennä kupille! Jotain on siis osattu tehdä oikein, sen lisäksi että lelupalkka nyt vaan on tälle koiralle se ykkönen. Polkka pääsi Reetan treeneissäkin vähän treenailemaan, kun kerran aikaa oli. Se harjoitteli ohjauksesta kuolleelle lelupalkalle menoa, ja osasi kyllä hienosti sekä keskittyä tehtävään että luopua lelusta fokusoiden ohjaajaan. Hieno pieni karvaeläin!

Aurinko kuin kesällä, lämpötila kuin talvella...

Koiranpäivän terveiskuva

Lelupalkkaa olen käyttänyt myös lenkeillä ohituksissa, toimii kuin junan vessa! Parissa mätsärissäkin on käyty sosiaalistumassa, vielä ei kuitenkaan olla uskallettu kehään asti.

Penni on ottanut rennosti ja odotellut torstaina koittavaa 8-vuotissynttäriään. Se on kyllä komeassa kunnossa ikäisekseen, ja olenkin ajatellut ilmoittaa sen kertaalleen näyttelyyn vielä veteraaniluokkaan. Sitten sillä on jokaisesta ikäluokasta tulos, valioluokka nyt toki jää käymättä.

Lauman nuorin ja vanhin

Säännötkin muuttuivat, ja agimaailman some kuohuu. Säkäluokkia on vuoden 2018 alusta kolmen sijasta viisi, siis kauan kaivattu pikkumaksiluokka saatiin, samoin kaikkein pienimmille tarkoitettu pikkuminiluokka. Kyllä helpottaa Polkan kanssa ajatus siitä, että jos se nyt kuitenkin venahtaa yli 43-senttiseksi, niin meidän agilityura ei pääty automaattisesti siihen, vaan mahdollisuus kisaamiseen ihan SM-tasolla asti on edelleen olemassa! Tervetullut muutos oli sekin, että hyppykorkeudet tipahtivat 5 cm joka luokassa. Uudet säännöt aiheuttavat varmasti kohinaa vielä pitkään ensi vuoden puolelle, mutta se nyt on väistämätöntä. Koiran kannalta ajateltuna tämä nyt oli ainakin minun mielestäni paras vaihtoehto.

Hallil eka, hallil vika

Viimeisen neljän päivän aikana ollaan viihdytty hallilla poikkeuksellisen paljon! Yleensähän luotan mieluummin treenin laatuun kuin määrään, mutta nyt olen päättänyt, että käyn Pitsin kanssa tekemässä tekniikkajuttuja kaksi kertaa viikossa. Siis pääasiassa pujottelua ja kontakteja. Haluan niihin lisää varmuutta ja nopeutta, lisää mahdollisuuksia nipistää sekunteja radalla.

Perjantaina Pitska ja Penni tekivät hallilla ollutta hyppäriä kumpikin, ja kauhukseni huomasin, että putkijarrut ei toimi kummallakaan koiralla. Lisäksi Pitsi harjoitteli pujottelua "seinää päin", knuutituksia ja hankalia sisäänmenoja kepeille.

Sunnuntaina lähdin hallille, kun ajattelin, että viikolla en varmaan kerkeä, ja nyt hinkattiin putkijarrut kuntoon. Kumpikin koira teki oikein hyvin, kun näytin vähän vastakkaista kättä ennen putkeen sujahdusta. Reilut palkat näistä, ja kumpikin teki oikein hyvin. Pitsi teki pujotteluharjoituksia, joissa liikkuin itse koiraa hämäävällä tavalla + hämynä oli vielä ylimääräinen putkikin pujottelun takana (piirros alla, putkeen ei siis mennä ollenkaan). Yritän nyt käyttää mielikuvitusta ja keksiä kaikki mahdolliset hankalat kulmat ym. ennen kuin Pitska palaa tauoltaan kisakentille.

Kuvan pujotteluharjoituksessa oli siis ideana se, että koira joutuu tulemaan avokulmaan/umpikulmaan, ja ohjaaja juoksee ulkokaarteessa. Tätä ei olla varmaan koskaan ennen harjoiteltu, kysynpähän vaan että miksi?

Maanantaina tupsahti kännykkään peruutuspaikka ohjatuun täsmätreeniin, joten tartuin tilaisuuteen ja lähdin parantamaan meidän valsseja (ja puolivalsseja). Niissä olikin tekemistä, erityisesti ihan tavallisissa valsseissa.

Ongelmana oli se, että paitsi että koira hyppää suoraksi hypyn jolla pitäisi kääntyä, se myös ottaa ns. korjaavan laukan suoraan sen sijaan että korjaisi linjaansa kohti seuraavaa estettä. Palkkaamalla saatiin tilannetta paremmaksi, tätä täytyy itsekin jatkaa. En osaa sanoa mistä ongelma johtuu, olenko itse väärässä paikassa (joskus olen, joskus en), varooko koira pohjaa, onko se alun perinkin nuorena oppinut tekemään noin, onko se jumissa vai vähän kaikkea edellä mainittua? Fyssarin ainakin varasin sille parin viikon päähän.

Videolta näkyy parempia ja huonompia suorituksia tuon kolmosesteen valssin kanssa. Muuten sujui ihan ok, puolivalssit oli hyviä joka kerta. Lopussa huomaa, että Pitsi vähän väsähtää, vauhti ainakin hiipuu. Pitää antaa sen vähän huilia nyt. Videoon muuten jäi typerästi tuo editoriohjelman vesileima, katsotaan jos siitä pääsisi eroon tavalla tai toisella.

Pennin aion ilmoittaa Agipitseille Raumalle, tod näk perjantaina se ainoa tarjolla oleva rata ja sunnuntaina kaikki kolme.

Leluja ja toistoja

Shoppasin koirille uuden, hauskan palkkalelun. Kyseessä on ennenkin suosimani Tug-E-Nuffin simpukkalelu, joka on siis vähän kuin litteä pallo. Sen sisään voi piilottaa pienen herkun, jonka koira saa itse kaivelemalla esiin. Mainio ratkaisu namipalkan heittämiseen, koira näkee, mihin nami laskeutuu, eikä namia lentele pitkin hallia.

Pitsi näyttää: tälläi näi!

Simpukka kiinni

Simpukka auki

Pitsin kanssa kävin keskiviikkona hallilla lelua testaamassa, ja se kyllä tykkäsi kovasti. Tehtiin rataa, jossa sai thedä mm. persjättöjä ja vippauksenkin taas pitkästä aikaa. Se toimi Pitsillä muuten hyvin, mutta se teki se viskileikkauksena muutaman kerran! Outo pikkukoira, ehkä sitten liikuin jotenkin hassuun suuntaan sen mielestä. Olisipa kyllä kätevää, jos voisi tuonkin ohjauksen noin päin sille opettaa, tosin en tiedä miten se sitten erottelisi tämän ja vippauksen välillä? Ei varmaan oikein mitenkään.

Pitsin kanssa aloitetaan nyt tekniikkatreenit, enkä siis tarkoita ohjaustekniikoita. Haluan sen kontakteista ja pujottelusta entistäkin varmemmat ja nopeammat. SM-kisoissa nähty pujottelun sijoittelu a) putken kylkeä kohti b) putken sisäänmenon viereen varmaan tulee toistumaan kisaradoilla lähikuukausina.

Tekniikkajuttuja tehtiin Pitskan kanssa sunnuntaiaamuna, ja sepäs olikin pätevä! Pujottelua teki aivan itsekseen kivasti minun jäädessä taakse, A sujui, samoin puomi. Lisäksi tehtiin vippaus molempiin suuntiin ja putkiin irtoamista. Tämmöinen vähän kaikkea -treeni tuntui sopivan pitskalle, kun ei tarvinnut hinkuttaa samoja juttuja uudestaan ja uudestaan.

Penni teki rataa, ja oli tosi näppärä! Keskittymisessä ehkä olisi ollut parantamisen varaa. Simpukkalelusta se tietenkin tykkäsi kovasti.

Yritän saada jotain videota taas tänne pitkästä aikaa, katsotaan mitä keksitään!

Sunnuntaitouhuja

Tänään ei oltu kisoissa, mutta touhuttiin kaikkea muuta mielenkiintoista.

Päivällä olin Merikarvian koirapoppoon järjestämällä luennolla, jossa opittiin koiran leikittämisen ja lelupalkkaamisen saloja. Luento oli edullinen ja antoisa, mukana oli myös erilaisia demokoiria bordercolliesta hovawartiin ja saksanseisojaan. Pitää kyllä panostaa entistä enemmän tähän lelupalkka-asiaan, luulen, että Pitsin aivokoppa (joka on täysi tippaleipä Pennin tuulitunneliin verrattuna) avautui taas meikäläiselle hiukan entistä paremmin tämän luennon johdosta. Koiria en siis mukaan kuitenkaan ottanut, olin vain kuunteluoppilaana.

Illalla oli seuran aksatreenit, joihin otin Pennin, koska Pitsillä on niin paljon kotiläksyjä treenattavana. Radan teemana oli erikoisesteiltä kääntyminen, siis asia, jota tulee harjoiteltua vähän liian harvoin, vaikka kisoissa sitäkin tarvitaan.

Tiukat käännökset renkaalta, pituudelta ja okserilta onnistuivat Penniltä tosi hyvin, etenkin täyskäännös pituudelta oli todella tiukka ja tehokas. Ongelmia tuotti tänään rengas, jolla Penni hyppäsi sivusta vaikka kuinka monta kertaa yhdessä radan kohdassa, emmekä oikein keksineet syytä moiseen. Pitää käydä sen kanssa hallilla vähän tuumailemassa, mitään rengasongelmaa sillä ei ole ollut, eikä toivottavasti ole nytkään. Olin kuitenkin päivän treeniin tosi tyytyväinen, Penni kääntyy kyllä hyvin tiukasti aina, kun vaan itse ohjaan sitä oikea-aikaisesti ja tarpeeksi selkeästi.

Kotimatkalla poikettiin mäkkäriin, olin Pennille tuplanollasta luvannut tuplajuuston, jota se ei vielä viime viikonloppuna saanut, joten nyt oli aika lunastaa lupaus. Nam. Onni on koira, joka on kuin jätemylly, kaikki menee, eikä pakki mene oikein mistään sekaisin.

Disclaimer: Jos koirallasi on allergioita, herkkä maha, tai se on lihava kuin tykinkuula, don't try this at home! Pennikin on saavuttanut kyvyn nauttia oman päänsä kokoisia purilaisia vain ahkeran harjoittelun tuloksena. Seuraavan burgerin se saa, kun SM-nollat ovat täynnä.

P.s. Jos MacDonald's haluaa ryhtyä meidän sponsoriksi tai blogiyhteistyöhön, ollaan valmiita kuin lukkarit sotaan ;)

Lupaukset mielessä!

Uudenvuodenlupauksiini kuului mm. se, että tänä vuonna itsenäinen treenimme on aina suunniteltua. Tänään kävin lunastamassa lupauksia hallilla tekniikkatreenin merkeissä. Ajatuksena oli vahvistaa keinun nopeaa ja itsenäistä suorittamista, ja Pennin kohdalla vahvistaa puomin kontaktia, Pitsi puolestaan teki sitä iän ikuista A-estettään.

Suunnitelma piti, ja kaiken lisäksi toimi erinomaisesti! Penni teki ensin keinulle muutaman toiston, joista viimeiset aika huikealla sivuirtoamisella. Alla on näistä videokin, viimeisillä toistoilla juoksen kameran takaa eli n. neljän metrin päässä esteestä sivusuunnassa.

Lisäksi Penni teki puomin kontaktin liikehäiriöitä, sitä samaa vanhaa, mutta onpahan ainakin koiran mielestä mukavaa.

Pitsikin aloitti keinulla, mutta sen videon jouduin kuvaamaan tabletilla (kamerasta loppui tietenkin akku), ja videosta tuli niin tuhruinen, ettei siitä oikein näe mitään. Pitsinkin keinu oli hyvä, ja sekin kesti sivuirtoamisen hienosti. Tarkkana saa olla, jos toppuuttelee liikaa, se jää hiipimään ja haaskaamaan aikaa, toisaalta jos päästää liikaa menemään, se hyppää pois suoraan pompusta, ja siitä nyt on aika lyhyt matka lentokeinuun. Esteen suorittaminen on siis kummallakin koiralla hanskassa, itsenäisyyttä ja nopeutta yhdistettynä malttiin saadaan vielä treenata. Mutta valtavan hyviä toistoja kummaltakin, ei siinä mitään.

Pitsi jatkoi vielä A-esteellä, jolle kokeilin nyt yläponnarin siirtämistä hiukan aiempaa ylemmäs ja alaponnarin korvaamista ilmastointiteipillä. Luin tuon teippivinkin facebookin juoksukontaktiryhmästä, ja uumoilinkin, että herkällä Pitsillä kikka voisi toimia. Tällä varustuksella tehtiin nyt 6 vai 7 toistoa, kaikki täysin oikein ja omien havaintojeni mukaan kolmen tai neljän tassun osumilla, jee! Onnistumisprosentti 100! Tätä täytyy nyt jatkaa, että saadaan se A taas siihen kuosiin mitä se parhaimmillaan oli. En tiedä mihin se tässä välissä meni, mutta oli kyllä ihanaa huomata koirankin ilmeestä, että hei nyt tää sujuu, minä osaan! Ihana korvaeläin <3

Suunnitelmalliset treenit menivät siis aikalailla putkeen, eiliset ohjatut peruuntuivat pakkasen takia. Nyt työttömänä ja syrjäytyneenä reppanana (hah) voisin ryhtyä näitä aamupäivän tekniikkatreenejä tekemään useamminkin, aamuruoka koirille kyllä kelpaa.

P.s. Ylihuomenna alkavat Reetan treenit, jippii! Yritän muistaa virittää kameran sinnekin edes joskus.

Treenejä vuonna 2016

Penni 2

Pitsi 2

Rytmityksiä!

Tänään oli vuorossa kauan odotettu Teemu Linnan koulutus omalla kotihallilla, ja koulutusta kyllä saatiin koko rahan edestä. Radalla piti kiinnittää paljon huomiota omaan liikkumiseen ja siihen mystiseen rytmittämiseen, josta kaikki kyllä puhuvat, mutta eivät oikein osaa tyhjentävästi sitä selittää.

Pitsillä oli sangen hyvä päivä ja se kulki ihan niin hienosti kuin aina muutenkin, saatiin kehuja mm. pujotteluun sisäänmenoista ja siitä, miten hyvin se vaihtaa estefokuksen ja ohjaajafokuksen välillä. Näinhän se juuri onkin, se on teknisesti taitava, ja osaa lukea rataa hyvin, mutta tulee kuitenkin yleensä kiltisti ja kuuliaisesti ohjauksiin. Meiltä onnistui jopa takaakierto ansaputken edessä, ja pujotteluun meno ansaputken edessä, vaikka kumpikaan ei kuitenkaan ekalla yrittämällä. Näissä tarvittiin juuri sitä rytmitystä, että saatiin koiran linja muotoutumaan oikeanlaiseksi.

Käteen jäi lyhyesti muotoiltuna seuraavat asiat:

-oikeaan rytmiin pääsee, kun on oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja liikkuu oikealla nopeudella oikeaan suuntaan
-koiran on siirryttävä estefokuksesta ohjaajafokukseen salamannopeasti
-palkkaus pitää aina suunnitella tarkasti etukäteen; missä kohdassa, mihin suuntaa, riittävän usein jne.
-en saa jäädä vahtimaan Pitsiä, siihen pitää luottaa ja uskaltaa itse edetä
-eurooppalainen valssi
-kun koira kerran reagoi herkästi ohjaajan rytminmuutokseen, voi sen antaa painaa todella lujaa mahdollisimman pitkään, ja tehdä "jarrun" vasta melko myöhään -> ei tule turhaan menetettyä vauhtia

Ja sitten käteen jäi myös tämmöinen aika väsynyt koira:

<3

Videoitua treeniä

Sain pitkästä aikaa aikaiseksi videoida omatoimitreeniä, ja kyllä siitä taas jotain hyötyä oli. Mitään videokameraa, saati Go Prota meikäläisellä ei tietenkään ole, vaan kännykän räpellän muovituolille kaulahuivin tai kengän varaan pystyyn, ja toivon, että se pysyy siinä sen aikaa kun pätkiä koirien kanssa teen. Hankalaa, mutta ehdottomasti vaivan arvoista.

Tarkoitus oli kuvata Pitsin A:ta, mutta kännykkä oli sitten heilahtanut niin, että este näkyi muuten kokonaan, mutta kontaktialue ei ollenkaan. Pöh. No kuvasin onneksi muutakin, ihan mielenkiinnosta kummankin koiran puomia, sekä Pennin ratatreenin. Pitsi ei rataa tehnytkään, sillä on huomenna Reetan treeni.

Tässä video:

Pitsin puomi oli hieno! Paljon palkkaa ja kehuja, iloisin mielin alas asti.

Penninkin puomi oli mainio! Videon ekalla toistolla se menee vinoon kontaktille, koska se tietenkin aavistaa, että puomilta jatketaan oikealle. Palkkasin Penniä heittämällä namirasiaa, ja olin suunnitellut, että jos se hyppää kontaktin kuten kisoissa viimeksi teki, laitan sen heti mitään puhumatta remmiin, ja vien autoon hetkeksi. No, ei tarvinnut. Tämä täytyy toteuttaa myös kisatilanteessa jos (kun) pomppimisia vielä ilmenee.

Pennin rata oli ihan jees, sillä oli palkka odottamassa viimeisen hypyn takana kamerasta katsottuna oikeanpuoleisessa takakulmassa. Sinne se yrittikin vähän rynniä jälkimmäisen A:n jälkeen. A:t olivat hitaat, puomi hyvä, keinut ihan ok. Pujottelut olivat muuten hyvät, mutta vaikeammalla sisäänmenolla änkesin varmaan itse liian lähelle, ja Pemu meni väärälle puolelle keppejä.

Tästä jatketaan huomenna ohjatusti Pitsin kanssa, onpa kiva päästä ohjattuun treeniin! Tänään illalla pääsin vielä nauttimaan harvinaista herkkua, olin siis Raumalla Janita Leinosen luennolla agikoiran koulutuksesta. Paljon tuli vahvistusta jo tutuille asioille, ja paljon tuli uutta, luento oli todella antoisa ja opettavainen!

Aina joku kohta prakaa

Kyllä niin on ollut taas tyypillistä agilityä Pitsin kanssa lähiaikoina: kun yksi asia toimii, toinen leviää käsiin, ja kun saat toisen kuntoon, kosahtaa kolmas. No, tätä tää on, kaikkea ei ehdi treenata koko aikaa, resurssit ovat rajalliset, enkä halua rikkoa koiraa.

Viime viikon ratatreeneissä puomi oli tuplasti parempi kuin viimeksi. Pitsi tuli ilman pysähdyksiä alas asti, ei nyt salamannopeasti, mutta kuitenkin ihan juosten. Hienoa! A-esteellä se teki virheitä, mutten niihin tietenkään siellä voinut puuttua. Pujottelu oli upea, pääsin hienosti irtoamaan pitkälle eteen persjättöön/valssiin.

Sunnuntaitreeneissä A oli parempi, puomi edelleen hyvä, mutta nyt olikin vauhtia ja virettä sen verran, että tiukkaan umpikulmaan meno kepeille ei meinannut luonata. Pitää itse olla maltillinen näissä, Pitsin pujottelu on aina ollut niin varma, etten ole kauheasti joutunut sitä omalla sijainnilla tai liikkeellä tukemaan.

Tänään kävin sitten tekemässä sitä A-estettä, ja hoksasin, mistä kiikastaa. Olen pitänyt siinä kahta bumperia, ja koira on tehnyt koko ajan niillä oikein. Olen siis kuvitellut, että näin saan koiralle lihasmuistiin oikean suoritustavan, kun vaan toistoja kertyy, mutta ei. Nyt kun otin alemman bumperin pois, eipä se venyttänytkään itseään tarpeeksi osuakseen kontaktille. Naksuttimen ja makaronilaatikon avulla saatiin kuitenkin hyviä toistoja aikaan, pitää olla tarkka oikeasta fokuksesta ja  panostaa tähän kisojen jälkeen!

Kisoihin siis mennään sunnuntaina, vaikka harmittaa, kun ei se A nyt varmaan toimi. Miksi, oi miksi en ole jo alkukesästä hoksannut tätäkin asiaa? Olisi ollut koko kesä aikaa treenata sitä A:ta, ja nyt voisi vaan lasketella menemään kisoissa. Pöh.



Penni teki kaksi kertaa puomin täysillä alas asti oikeaan paikkaan pysähtyen, ja rynnisti etupalkkana odottavalle makaronilaatikolle. Hirmuisen vauhdin se kyllä sai, pitää varmaan hommata samaa sapuskaa evääksi sunnntainakin!


Tämän viikon ratatreenit jätän nyt väliin, mutta sain kuitenkin kunnian suunnitella sinne radan. Tai siis uuden numeroinnin valmiiseen estepohjaan, että selviävät mahdollisimman vähällä esteiden siirtelyllä. Voin julkaista radan tännekin, mutta vasta ratatreenien jälkeen. ;)

Halli-iltoja

Lauantai-ilta vierähtää kivasti hallilla, ja niin muuten sunnuntai-iltakin. Lauantaina oli tarkoitus tehdä vähän Pennin kanssa, sunnuntaina oli Pitsin ohjatut treenit, jotka kestävät niin myöhään, etten viitsi jäädä niiden jälkeen enää Pennin kanssa häärimään.

Pemu teki lauantaina kevyesti matalilla rimoilla, lähinnä mielenvirkistykseksi. Radan alussa oli pussi heti tokana esteenä, ja sen sisäänmenolle olikin hyvä harjoitella vedätystä. Penni oli kaikinpuolin säpäkkä ja varsin onnellinen päästessään radalle, pidin pätkät lyhyinä ja palkkaamiset tiheinä. Pujottelulle harjoiteltiin myös vedättämistä, tein valsseja pujottelun loppuun ja avustaja palkkasi.

Olisi kyllä kiva saada Penni pujottelemaan kisatilanteessa samalla tavalla, kuin treeneissäkin. Mitenköhän sekin sitten onnistuisi? Kisoissa se ei oikein ime pujotteluun, ja pujotteluvauhti on tosi hidas. Pitäisi ehkä käydä epiksissä sen kanssa, niin että voisi palkata pujottelusta? No, virallisiin kisoihin ainakin mennään nyt sitten 4.10. Maalahteen, till Malax, ska man säga.


Pitsi teki ohjatuissa treeneissä ihan rataa, ja saatiin hyviä vinkkejä ohjausten valintaan. Meikäläisellä on siis välillä tapana tupeksia koiran tiellä, tai valita muuten vaan sellaisia ohjauksia, jotka syövät Pitsiltä vauhtia. Esim. puolivalssi osoittautui sangen hyödlliseksi ohjaukseksi, olen sen aiemmin toki osannut, mutta käyttänyt aika vähän. Pitsi toimi varsin mukavasti, teki jopa vippauksen tippaakaan epäröimättä, vaikka sitä on sen kanssa harjoiteltu kokonaista kaksi kertaa, viimeksi yli vuosi sitten!

Treeneissä on kyllä ollut kiva käydä, ja nyt löysin taas uuden, hyvän lenkkireitinkin. Heijastinliiviä sai kyllä päälleen pukea jäähdyttelylenkille, sen verran alkaa olla pimeää jo!

Nollatili auki!

Jokainen agissa kisannut tietää, että joskus niitä nollia vaan tulee, ja joskus ei sitten millään. Pennin kanssa on lähiaikoina ollut tätä jälkimmäistä meininkiä, lähellä on käynyt, ja viimeksi tuli ya-nollakin, mutta ekaa SM-nollaa ensi vuoden kisoja varten ei vain ole tullut. Tänään se kuitenkin napsahti, ja nollatili on auki. :)

Kisat olivat Sastamalassa samassa paikassa kuin toukokuussakin, tällä kertaa tuomarina oli Sari Mikkilä.

A-rata alkoi hienosti, yllytin Penniä riehumaan lähdössä, ja lähtikin näpäkästi liikkeelle. Rata kulki hyvin kepeille asti, siellä töpeksin itse, olisi pitänyt joko antaa reilusti tilaa tai mennä ihan näyttämään se aloitus. Tein jotain siltä väliltä sillä seurauksella että Penni teki sisäänmenovirheen. Sen jälkeen testasin vähän puomin kontaktia irtoamalla hiukan tavallista enemmän, ei pitänyt, joten palautin sille ja sitten karautettiin suorinta reittiä maaliin.

B-radalla lähtö oli jälleen hyvä, tein itse pieniä rytmitysvirheitä alussa, mutta koira toimi niistä huolimatta hyvin. 8-hypyllä Pemu löi jalkansa taas rimaan ja vauhti tipahti hetkellisesti, mutta sain tsempattua sen liikkeelle. Tein yhden ei-suunnitellun persjätönkin, joka onnistui tosi hyvin, ja muutenkin rata oli hyvä ja sujuva. Tuloksena nolla, aika -3 ja jotain, sijoitus 7/21. Olin varsin tyytyväinen tähän, aikaakin jäi tällä kertaa ihan reilusti. Etenemä oli muistaakseni 3,81 m/s, eli ihan ok Pemulle.

Kisapäivä sujui rattoisasti hyvässä seurassa, ja vaikkei tällä kertaa palkinnoille asti päästykään, saatiin sentään kotiinviemisiksi rehti, paikallinen ruisleipä.

Penni ei nyt tällä kertaa saanut hampurilaista, mutta kyllä sen iltaruokakuppiin taisi yksi pekonisiivu sujahtaa. Kelpaa makustella sitä, viikon päästä voikin sitten tienata lisää piirinmestiksissä.

Äitienpäivälahja hyötykäyttöön

Sain tänä vuonna äitienpäivälahjaksi maksusitoumuksen valitsemaani kilpailuun/treeniin/näyttelyyn, ja pääsinkin lunastamaan lahjani melkein heti! Lattomeren Royal Canin Sport Centerillä nimittäin koulutti tänään Elina Jänesniemi, ja mehän mahduttiin hienosti mukaan treeneihin.

Valitsin treeniin koiraksi Pitsin, koska Pennillä on lauantaina kisat, ja sen pitää hiukan kerätä puhtia ja painetta, ettei tule sitten niitä nopeusongelmia. Tai oikeastaan hitausongelmia. No, ne on kyllä vuoden ekat ulkokisat, eli voi tulla ihan mitä vaan ongelmia, mutta mietitään niitä sitten myöhemmin.

Rata oli pitkä ja paikoin haastava, en millään meinannut oppia sitä ulkoa, koska pienessä hallissa sahattiin samoja esteitä moneen kertaan.

Parhaat vinkit ja neuvot, jotka Pitsin kanssa saatiin, liittyivät rytmittämiseen ja vireeseen. Pitsi otti vähän häiriötä "yleisön" hälinästä, ja meni kyllä jonkin verran hitaammin kuin normaalisti, ja siksi sitä piti nyt ohjata vähän kuten Penniä; jalkojen pitää käydä koko ajan miljoonaa, ja esteiden lähelle saa juosta, jotta tulisi vähän kiritettyä koiraa, yhdessä tulee juostua lujempaa. Lisäksi sain noottia samasta asiasta kuin Reetaltakin viimeksi, siis koiran tiellä tönöttämisestä (videolla takaakiertohyppy rata-alueen oikeassa reunassa).

Tärkein vinkki, ja myös meidän kotiläksy, koski koiran viretilan nostamista. Sain neuvoksi heittäytyä itse passiiviseksi ja jäädä "kyttäämään" Pitsiä ja seuraavaa estettä ihan kuin leikkiin haastava koira, ja sitten pienillä nytkähdyksillä tai "yksi-kaksi-kolme"-sanoilla nostetaan koiran vire ja vapautetaan esteelle! Ihan järkeenkäypää kyllä, näin ne koirat keskenäänkin tekevät, ja jos itse alkaa hirveästi heilua ja huitoa, heittäytyy Pitsin tyylinen herkempi koira itse passiiviseksi. Tämä toimi tänään hienosti, ja kuulemma normaalitilanteessakin voisin saada sillä vielä lisää vauhtia Pitsiin. Tämä tapa siis otettiin käyttöön vasta treenin puolivälin jälkeen, videollakin se näkyy ihan huomattavana viretilan paranemisena.

Palkkaamiseen sain saman neuvon kuin viimeksi, koiran pitää juosta ohjaajan ohi palkalle. Omat jalat eivät siis saa hidastua ennen kuin palkka irtoaa kädestä, muuten koira palkataan hidastamisesta -> ei hyvä. Siis jos Pitsiä alkaa vähän jännittää, pitää vain jatkaa sitkeästi niin kauan, että sen saa hiukan kiihdyttämään vauhtiaan (vaikka sitten jollain mieluisella esteellä), ja sitten sille voi sen palkan heittää. Himmailusta ei siis palkkaa tipu, eikä siihen lopu työnteko.

Videolla on vähän monenlaista pätkää treenistä, pääasiassa niitä onnistuneimpia. Paikoin oli vähän hankalaa ohjata, kun koira tuntui hiukan tahmealta, mutta oli siellä ihan onnistuneitakin kohtia.

Tämmöiset One Mind Dogs -gurujen treenit eivät valitettavasti ole oikein opiskelijabudjettiin sopivia, mutta onneksi aina on kuitenkin tullut sellainen olo, että treenistä saa paljon irti, ja käteen jää runsaasti kotiinviemistä. Näitä neuvoja ja ohjeita nyt sitten voidaan pureskella ja treenata kummallakin koiralla monta viikkoa, ja ihan varmasti niistä on hyötyä kummankin koiran kanssa!