Liki ei killat ko Raumal

Huhhuh, kuusi rataa juostu vähän reilussa kahdessa tunnissa, saattaapi olla, että tapojeni vastaisesti venyttelen tänään! Saman säkäluokan kaikki radat juostiin peräjälkeen, joten palautumisaika jäi vähän vähäiseksi ratojen välissä, ja muutenkin tuntui kiirettä pitävän.

Kisapaikka oli siis tuttu halli Noormarkussa, olihan sentään kotikisoista kyse. Tuomarina meillä mineillä oli Johanna Wüthrich, jonka radat olivat olikein kivat ja nimenomaan mineille passelit.

Urakka aloitettiin hyppärillä, ja Pennipä tykitti heti oikein mainion nollan etenemällä 4,11 m/s. Tein muutaman rohkean persjätön, ja liikuin mielestäni ihan kohtalaisesti itsekin. Pitsikin teki muuten puhtaan radan, mutta unohdin pujottelua edeltävälle hypylle suunnittelemani puolivalssin, ja sehän pujahti tokaan keppiväliin. Uudella yrityksellä homma kuitenkin luonasi, ja onnistuipa se persjättökin aika kivasti sinne keppien jälkeen. Siis Pennille nolla, sij. 9/30, Pitsille 5.

Tokalla agiradalla Pennin puomi toimi, jee! Tahkoamisesta on siis ollut hyötyä! Harmi vaan, että hosuin itse A-esteellä ja vapautin liian aikaisin, plaah. Muuten ihan ok rata, ei ihan niin hyvä fiilis kuin hyppärillä, mutta kelpo menoa kuitenkin. Pitsi yllätti, ja pyöräytti tästä nollan, jee! Siis Pitsin eka aginolla kolmosista kirjaan. A:n kontakti oli vähän siinä ja siinä, ja keppejä edeltävän vastakäännöksen tein liian myöhään, mutta pääosin olen rataan tyytyväinen.

Kolmannella radalla alkoi jo vähän väsy painaa, ja rataantutustumisessakin tuli kiire. Viiden minuutin tutustuminen alkoi heti kun numerot oli lyöty paikoilleen, ja käsitys radasta ja keskeneräiseksi. Pennin rata alkoi hyvin ja vauhdikkaasti, mutta yhteen takaakiertoon se lasahti niin hirveää vauhtia, etten ehtinyt asemoitua valmiiksi, ja hyllyhän siitä tuli. Pitsi hyppäsi A:n kontaktin, ja ohjasin sen väärin takanurkan hyppypätkällä, piti tehdä takaakiertovalssi ja teinkin jostain syystä vastakäännöksen. No, kyllä niitä nollia jo tehtiinkin, ja kumpikin koira selvitti radan alkuvaiheen rengashaasteen virheittä. Siinä piti siis jättää koiraa vähän yksin tekemään rengasta ja kiirehtiä edelle valssiin, ei ongelmia tässä. Pennin puomi toimi tälläkin radalla, jee! Kummallekin siis HYL.

Harmittaa toki jälleen tuo melkein nolla, oma moka kun sähläsin. No, jospa nyt olis kaikki mahdolliset virheet tehty, ja pian päästäisiin jo niitä nollia lätkimään kirjaan... Hierontaa tai fyssaria pitää kyllä saada tähän väliin, kumpikin koira hyppäsi mielestäni huonosti tänään. Päivän iloisin asia oli kuitenkin se, että Pitsi oli onnesta soikea päästessään kisailemaan! Ei ehtinyt kytätä tuomaria, eikä mitään muutakaan, kova hinku oli radalle, eikä tarvinut käskeä istumaan kahta kertaa, niin kiire oli radalle päästä, että pylly tipahti nurmeen heti ekalla kehotuksella! :)

Nollatilanne on siis sellainen, että Pennillä on 2 aginollaa ja 5 hyppynollaa sisältäen tuplan, Pitsillä nyt sitten yksi kumpaakin sorttia.

Sunnuntaitouhuja

Tänään ei oltu kisoissa, mutta touhuttiin kaikkea muuta mielenkiintoista.

Päivällä olin Merikarvian koirapoppoon järjestämällä luennolla, jossa opittiin koiran leikittämisen ja lelupalkkaamisen saloja. Luento oli edullinen ja antoisa, mukana oli myös erilaisia demokoiria bordercolliesta hovawartiin ja saksanseisojaan. Pitää kyllä panostaa entistä enemmän tähän lelupalkka-asiaan, luulen, että Pitsin aivokoppa (joka on täysi tippaleipä Pennin tuulitunneliin verrattuna) avautui taas meikäläiselle hiukan entistä paremmin tämän luennon johdosta. Koiria en siis mukaan kuitenkaan ottanut, olin vain kuunteluoppilaana.

Illalla oli seuran aksatreenit, joihin otin Pennin, koska Pitsillä on niin paljon kotiläksyjä treenattavana. Radan teemana oli erikoisesteiltä kääntyminen, siis asia, jota tulee harjoiteltua vähän liian harvoin, vaikka kisoissa sitäkin tarvitaan.

Tiukat käännökset renkaalta, pituudelta ja okserilta onnistuivat Penniltä tosi hyvin, etenkin täyskäännös pituudelta oli todella tiukka ja tehokas. Ongelmia tuotti tänään rengas, jolla Penni hyppäsi sivusta vaikka kuinka monta kertaa yhdessä radan kohdassa, emmekä oikein keksineet syytä moiseen. Pitää käydä sen kanssa hallilla vähän tuumailemassa, mitään rengasongelmaa sillä ei ole ollut, eikä toivottavasti ole nytkään. Olin kuitenkin päivän treeniin tosi tyytyväinen, Penni kääntyy kyllä hyvin tiukasti aina, kun vaan itse ohjaan sitä oikea-aikaisesti ja tarpeeksi selkeästi.

Kotimatkalla poikettiin mäkkäriin, olin Pennille tuplanollasta luvannut tuplajuuston, jota se ei vielä viime viikonloppuna saanut, joten nyt oli aika lunastaa lupaus. Nam. Onni on koira, joka on kuin jätemylly, kaikki menee, eikä pakki mene oikein mistään sekaisin.

Disclaimer: Jos koirallasi on allergioita, herkkä maha, tai se on lihava kuin tykinkuula, don't try this at home! Pennikin on saavuttanut kyvyn nauttia oman päänsä kokoisia purilaisia vain ahkeran harjoittelun tuloksena. Seuraavan burgerin se saa, kun SM-nollat ovat täynnä.

P.s. Jos MacDonald's haluaa ryhtyä meidän sponsoriksi tai blogiyhteistyöhön, ollaan valmiita kuin lukkarit sotaan ;)