Treeniä, treeniä ja sääntömuutoksia

Pitsi ja Polkka ovat viime aikoina treenailleet, Penni on ottanut rennosti.

Pitsi on käynyt mm. seuramme jäsenen varainkeruutreenissä harjoittelemassa erikoisesteitä ja erilaisia ohjausvalintoja, treeni oli tehokas ja hyödyllinen! Okseria pitää treenailla enemmän, siitä räpsähti rima ekalla yrityksellä. Persjätöt sujuivat upeasti, mutta kaksi perättäistä takaaleikkausta olikin jo haastavampaa. Pitää ehkä namimaatilla treenailla tätä? Reetan treeneissä Pitsi oli mainio, löydettiin kivasti sille sopivia ohjaustekniikoita ja pääsin liikkumaan rivakasti.

Polkka on tehnyt kotona perustaitotreenejä, hallilla samoin. Roskatynnyrin kiertämistä, luoksetuloja, tolppakäännöksiä. Tänään tehtiin houkuttelua, jossa avustaja kutsuu koiraa rapistellen nameja ruokakuppiin, ja ohjaaja kutsuu sitten koiran pois houkuttelevan kupin ääreltä. Polkka tuli kiltisti joka kerta, eikä lopussa edes viitsinyt mennä kupille! Jotain on siis osattu tehdä oikein, sen lisäksi että lelupalkka nyt vaan on tälle koiralle se ykkönen. Polkka pääsi Reetan treeneissäkin vähän treenailemaan, kun kerran aikaa oli. Se harjoitteli ohjauksesta kuolleelle lelupalkalle menoa, ja osasi kyllä hienosti sekä keskittyä tehtävään että luopua lelusta fokusoiden ohjaajaan. Hieno pieni karvaeläin!

Aurinko kuin kesällä, lämpötila kuin talvella...

Koiranpäivän terveiskuva

Lelupalkkaa olen käyttänyt myös lenkeillä ohituksissa, toimii kuin junan vessa! Parissa mätsärissäkin on käyty sosiaalistumassa, vielä ei kuitenkaan olla uskallettu kehään asti.

Penni on ottanut rennosti ja odotellut torstaina koittavaa 8-vuotissynttäriään. Se on kyllä komeassa kunnossa ikäisekseen, ja olenkin ajatellut ilmoittaa sen kertaalleen näyttelyyn vielä veteraaniluokkaan. Sitten sillä on jokaisesta ikäluokasta tulos, valioluokka nyt toki jää käymättä.

Lauman nuorin ja vanhin

Säännötkin muuttuivat, ja agimaailman some kuohuu. Säkäluokkia on vuoden 2018 alusta kolmen sijasta viisi, siis kauan kaivattu pikkumaksiluokka saatiin, samoin kaikkein pienimmille tarkoitettu pikkuminiluokka. Kyllä helpottaa Polkan kanssa ajatus siitä, että jos se nyt kuitenkin venahtaa yli 43-senttiseksi, niin meidän agilityura ei pääty automaattisesti siihen, vaan mahdollisuus kisaamiseen ihan SM-tasolla asti on edelleen olemassa! Tervetullut muutos oli sekin, että hyppykorkeudet tipahtivat 5 cm joka luokassa. Uudet säännöt aiheuttavat varmasti kohinaa vielä pitkään ensi vuoden puolelle, mutta se nyt on väistämätöntä. Koiran kannalta ajateltuna tämä nyt oli ainakin minun mielestäni paras vaihtoehto.

Pinserit kisailee, Polkka 14 viikkoa

Viime viikolla ei vain ollut aikaa blogin päivittämiseen, mutta nyt kun on ihan vapaa viikonloppu ilman kisoja tai muita menoja, ehtii hyvin kerrata kuulumisia.

Pinserit kisasivat kumpikin kotikisoissa 3 starttia. Penni teki hienosti 3 nollaa, joista kahdessa oli hitunen yliaikaa. Ärsytti niin maan perusteellisesti, mutta minkäs teet. Ehkä se on vähän jumissa, vaikka on hierojalla ja fyssarilla käynytkin, ehkä seisoin itse sen tiellä muutamassa kohdassa ja hidastin sitä entisestään. No, hyvä saavutus kuitenkin, 3 ratavirheetöntä rataa, ei olisi onnistunut meiltä pari vuotta sitten!

Pitsi ei ollut nytkään ihan oma itsensä, se kyllä meni ja kuunteli ja toimi, mutta vauhtia jäi uupumaan. Agiradalta se otti kuitenkin ihan hyvän nollan, rataa ei valitettavasti ole videolla.

Ilmoitin molemmat pinserit Seinäjoelle ensi lauantaiksi, toivotaan että Penni pystyy liikkumaan ja Pitsi uskaltaa liikkua. Tänään ainakin hallilla kulkivat hienosti, tein helpohkon radan nollatreeninä, ja sitten namimasiinalla kontakteja ja pujottelua. Tiistaina Pitsi oli Reetan treeneissä oikein mainio, ja teki kaikki kinkkiset saksanmutkat tosi pätevästi.

Polkka puolestaan on jo 14-viikkoinen, apua! Mihin tämä pentuaika oikein menee?

Pentukurssilla on käyty jo kaksi kertaa, siellä on sujunut hienosti. Nyt on harjoiteltu kotitreenissä perusasentoa, maahanmenoa, hiukan paikallaolon alkeita ja etutassut kupin päällä tasapainoilua. Hyvällä asenteella Polkka kaiken uuden tekee ja oppii, palkkaaminen on helpompaa kuin pinsereillä siksi että tällä ei ole ihan niin hirveä hoppu tarjota 7 eri asiaa sekunnissa.

Hallillakin käytiin tänään, tehtiin luopumista, leikittiin kahdella lelulla ja harjoiteltiin luoksetuloja ja kuolleelle palkalle juoksua yhdessä.

Lenkkeilty on edelleen Polkan kanssa erikseen, nyt käytiin jo ihan remmilenkilläkin kerran ja harjoiteltiin ohituksia. Eivät ihan sujuneet, mutta jostain pitää aloittaa. On kyllä tavallaan positiivinen ongelma, jos koira väkisin haluaa jokaisen ihmisen luokse! Irtolenkkeilyssä on suosittu epätasaista maastoa, sääkin on suosinut, vaikka lunta ei enää olekaan.

Ehkä mussa sitten on pientä erakonvikaa, mutta kyllä dyyneillä tarpominen kahdestaan koiran kanssa on rentouttavaa, erinomainen tapa aloittaa viikonloppu!

Pinserit lomailee & Polkka 12 viikkoa

Pinsut ovat huilineet kisatohinoista ja nauttineet lähinnä lenkkeilystä. Kotona olen aktivoinut niitä tuolla hankkimallani Train & Treat -namiautomaatilla, joka oli kyllä mainio ostos! Uskon, että siitä on vielä paljon iloa monessakin koulutustilanteessa ja aion tehdä siitä myöhemmin erillisen postauksen/tuotearvion.

Tiistaina Pitsin piti mennä agitreeneihin treenaamaan ja Polkan turistiksi, mutta osat vaihtuivat yllättäen. Pitsi oli ihan puolivillaisen oloinen, ehkä johtuen maanantaisesta rokotuksesta, joten "treenaamaan" pääsikin Polkka. Se siis leikki kahden lelun leikkiä ja teki luoksetuloja lelupalkalla, jee. Ja hienosti leikkikin, keskittyi hommiin ja jaksoi tehdä hyvin sen mitä vaadittiin.

Tulin, näin, treenasin.

Myös Pennin kanssa on leikitty kaikenlaista:

Maanantaina tosiaan rokotettiin sekä Polkka että Pitsi, Polkalla oli painoa 5,4 kg. Korkeudeltaan se on varmaankin n. 30 cm tai vähän päälle, hyvin kasvaa, siis. Eläinlääkäri ei rotua tunnistanut, mutta siitä en ole yllättynyt!


Muuten Polkan viikkoon on kuulunut perustaitoja koirahäiriössä, ulkoilua & painimista Lyyti-pennun kanssa sekä sosiaalistumisretki Ruosniemen laskettelurinteelle. Perustaitojen osalla ollaan opeteltu käsikosketus sekä aloiteltu perusasentoa. Kummatkin tuo tuntuu hoksaavan nopeasti, ja tekee nyt ruokapalkallakin mukavasti, kunhan ruoka on tarpeeksi hyvää (keitettyä porsaankieltä). Ulkokentällä käytiin leikkimässä muuten vaan, ja tehtiin parit onnistuneet toistot etupalkalle juoksussa.

Luoksetuloa vahvistetaan joka päivä, ja vapaana ulkoilu/lenkkeily on sujunut toistaiseksi hienosti. Pentu hakee kontaktia tosi hyvin, ja joutuessaan minusta "hukkaan" se juoksee kiljuen perään heti meikäläisen bongatessaan. Polulla se kokee olevansa hyvinkin älykäs ja kaahaa edelle, pysähtyen kuitenkin odottamaan vähän matkan päähän. Olen sitten välillä poikennut metsään ihan piruuttani, oppiipahan olemaan ennakoimatta.

Mettämudi

Muuten sitten elämäntaidoissa Pokkeli on oppinut sen tärkeimmän, nimittäin sohvalle hyppäämisen:

Sohvalla

En nyt ole ihan varma, onko polvenkorkuiseksi kasvavan koiran tarve oleilla sohvalla, mutta no, katsotaan miten käy. Sänkyynhän meillä ei ole asiaa yhdelläkään koiralla, Penni pääsi kerran pienenä, kun oli kuumeessa.

Sunnuntaina Pokkeli pääsi ekaa kertaa Raumalle, kun pinsut kävivät fyssarilla. Vanhassa Raumassa seikkailtiin ja sosiaalistuttiin, hienosti tuo osaa jo myöskin odottaa autossa. Pinskut olivat vuodenaikaan sopivasti jumissa sekä rinta- että lannerangastaan, mutta mitään kovin vakavaa ei kuulemma kummallakaan onneksi ollut. Pennin jumiutumista olen vähän pelännyt, se kun painii Polkan kanssa päivittäin aika antaumuksella.


P.s. Tällä viikolla saatiin muuten Polkan MyDog DNA -tuloksetkin, se on testin mukaan vapaa (testiin sisältyvistä) perinnöllisistä sairauksista, kantaa sekä pientä että suurta kokoa ja on väriltään ruskea, genotyypiltään musta. Se ei ole piilo-merle, eikä sillä ole töpögeeniä, hyvä hyvä!

Ihana lenkki ja jumppaa keholle ja mielelle

Kyllä alkoi kuulkaa käydä pienillä eläimillä kuupan päälle, kun ei päässyt kunnolla lenkille. Ja omistajallaan myös, etenkin kun Pennillä alkoi eilen jo viirata ihan kunnolla. Pinserit ovat siis käyneet vain pieniä max 15 min lenkkejä lähipäivinä, eilen ei käyty lainkaan, koska mittari huiteli -27 lukemissa. Penni alkoi eilen illalla olla jo ihan kaheli, pyöri sohvalla selällään ja hyökkäili ihmisten jalkoihin kuin pieni pentu. Pitsi näköjään sietää toimettomuutta Penniä paremmin, vaikka muuten onkin vähän sähköjänis.

Pinsuja olen kotioloissa yrittänyt väsyttää/aktivoida seuraavilla konsteilla:

-arkitottelevaisuustreenit

-leluilla leikkiminen

-esineiden kiertämisen harjoitteleminen

-namien etsiminen

-piiloutuneen ihmisen etsiminen

-dobo

-tasapainotyynyllä kikkailu

-2on2off-treenailu

-aktivointilelut, joissa ruokaa sisällä

-temppujen opettelu (Penni osaa sulkea keittiön vetolaatikot)

Lisäksi edes vähäsen virtaa vievät kyläilyt ja autoilu, tosin autoon en viitsi noita viedä yhtään ylimääräistä tällä kelillä. Iltaruuan olen nyt antanut niille puolen litran mehupulloihin, kummallakin on oma taktiikkansa ongelman ratkaisuun: Penni käy täysillä päälle kuin yleinen syyttäjä ja puree pulloa, enimmäkseen lätkii sitä etutassuilla, että namit tulevat ulos pullon pyörähtäessä. Pitsillä on tietenkin hienostuneempi taktiikka, se ottaa pullon kaulasta kiinni, kantaa sen pesäkoppariinsa ja tyhjentää sen siellä jollain mystisellä, äärimäisen hiljaisella tavalla. Pitäisiköhän virittää se Denver-kamera Pitsin koppariin kuvaamaan tätä salaperäistä tapahtumaa?

No tänään päästiin kuitenkin ihan oikealle, tunninmittaiselle lenkille, kun pakkasta oli vain -10. Kyllä oli mukavaa, koirat oikein kipittivät menemään, eikä kumpikaan palellut yhtään.

Pakkaslenkkejä

Juuri kun päästiin taas joulukiireiden jälkeen pitempien nautiskelulenkkien makuun, alkoi pakkanen paukkua. Täällä rannikollakin on siis oltu -20 kieppeillä, tänään jopa -25.

Kääpiöpinserillä ei pohjavillaa ole, eikä tuo yksinäinen karvakerroskaan kovin paksu ole, joten pukea pitää. Pitsi kestää kylmää kohtalaisesti, Penni huonosti, tuntuu että nyt vanhemmiten (APUA!) hiukan huonommin. Eihän se siis vanha ole, tämä nyt vaan taitaa olla ensimmäinen ikääntymisen merkki. Olen yrittänyt lihottaa Penniä hiukan, että se tarkenisi paremmin, karvankasvatusyritykset oluthiivan ja merilevän avulla eivät ole tuottaneet tulosta. Penni on siis vähän laihtumiseen taipuvainen, ja sen rasvaprosentti on luonnostaan aina melko alhainen, lihasmassaa on senkin edestä.

Näissä asusteissa meillä ulkoillaan:

Penni ulkoilee paljain päin, koska sillä ei minkään valtakunnan pipo pysy päässä ilman ilmastointiteippiä. Fleecehaalari on sille tarpeen näillä keleillä, ja BoT-takki nyt vaan sattuu olemaan meidän ainoa tuulta pitävä takki, joka on niin iso, että mahtuu haalarin päälle. Täällä rannikolla kun on paitsi kylmää, myös tuulista. 

Pitsilläkin on fleecehaalari, ja sen päällä Hurtta-sademantteli tuulensuojana. Pitsin korvalehdet paleltuvat tosi herkästi, kun lämpötila painuu alle -10, joten se käyttää kylmillä keleillä vanhasta pörrösukasta leikattua tuubipipoa.

Tossut olisivat kova sana, mutta eivät nämä suostu kävelemään sellaisten kanssa, kokeiltu on.

Näissä tamineissa pinserit tarkenivat tänään tehdä 15 minuutin lenkin, pakkasta oli aamulla n. -22 astetta. Iltaisin olen aktivoinut niitä ruuan etsimisellä, ja huomenna taidan hankkia sellaisen tasapainotyynyn, että saavat vaikka sitten jumppailla sen kanssa. Jumppapallo meiltä jo löytyy, mutta sen kanssa alkaa ideat olla jo loppu.

There is no spoon

Ongelmaa ei ole, vaikka sunnuntaina kisoissa siltä vaikuttikin. Penni teki tänään 8 täydellistä puomin kontaktia. Se siis osaa, ongelma taitaa olla kisavireessä, ja sen aiheuttamassa sähläämisessä, siis sekä ohjaajan että koiran osalta. Onneksi seuramme järjestää parit kisaharjoitukset vielä tässä kuussa, päästään "kisatilanteeseen" tekemään näitä puomisuorituksia.

Pitsin puomia, tai siis nopeutta siihen, treenattiin tänään hetsaamalla, ja saatiin oikein hyviä tuloksia! Vauhti oli melkoinen myös alasmenolappeella, ja se meni suoraan 2on2off-asentoon epäröimättä. Tätäkään oivallusta ei olisi saatu aikaan ilman erinomaista treeniseuraa, kiitos siitä!

Perjantain kisaharjoituksia odotellessa ollaan lähinnä nautittu lenkkeilystä, käytiin pitkästä aikaa Enäjärvelläkin ottamassa vähän aamuaurinkoa. Kauniimpaa lenkkipaikkaa saa hakea!

Pikainen päivitys

Tällä viikolla alkoi meikäläisen syyslukukausi, siis lajinsa viimeinen, joten en ole oikein ehtinyt lenkkeilyn lisäksi koiraharrastella, enkä ainakaan väsäillä mitään videoita.

Torstaina kävin koirien kanssa hallilla, Pitsi teki rataa, Penni pujottelua ja puomia. Penni haki hienosti sisään pujotteluun vähän haastavalla tavalla, Pitsi oli kaikinpuolin näpsäkkä otus. Kummallakin oli ongelmaa tehdä pujottelua loppuun saakka, koska se osoitti seinää kohti ja rata vaati sivuirtoamista. Palkkaamalla homma saatiin kuitenkin toimimaan, en tiedä oliko osansa myös hallin huonolla valaistuksella, vain 4 lositeputkivaloa on toiminnassa.

Perjantaina käväistiin pitkästä aikaa Yyterissä koirarannalla, ja kyllä oli muuten ihanaa! Aurinko paistoi niin että oli melkein 20 astetta lämmintä, eikä edes tuullut melkein yhtään. Oikein kesäisessä säässä saatiin siis kirmailla.

Sunnuntaina Pitsi aloitti syyskauden oman seuran ohjatuissa treeneissä, ja hyvin aloittikin. Ei ottanut häiriötä mistään, vaan mennä viipotti iloiseen tapaansa. Rata oli tietenkin jo tuttu torstailta, mutta nyt päästiin sitten fiilistelemään, kun kerran reitit olivat jo tutut. Kävin treeniä ennen kerrankin vähän pitemmän lenkin, kun kerran oli vähän isompi ryhmä, ja löysin ihan kivan reitinkin, n. 45 minuuttia siinä taisi kiertäessä mennä.

Olen kovasti yrittänyt suunnitella kisakalenteria, mutta se tuntuu vähän hankalalta. Ehkä siksi, että nyt olisi niin paljon kaikkea tarjolla, eikä ihan joka paikkaan tietenkään voi mennä. Rotumestiksiin nt Pennin ilmoitin kuitenkin, ettei pääse unohtumaan. Onneksi hallikausi on pitkä, pääsee Pemu keinonurmelle ja Pitsikin taas kisailun makuun.

Pennille varasin hierojan ensi torstaiksi, se on nyt kaksissa kisoissa hypännyt vähän huonosti paikoitellen, ts. tavallista huonommin.

Vihdoin lämpöä!

Kesä tuntuu vihdoin olevan täällä, ihanaa! Koirat ovat nauttineet auringosta ja lämmöstä omalla takapihalla, sekä tietenkin mummulassa. Ollaan tehty aika pitkiä lenkkejä, ja käyty juoksemassa.

Penni kävi perjantaina ulkokentällä treenailemassa rataa, ja kulki  oikein hyvin. Treenattiin erityisesti puomia, ja siinä ei tietenkään ollut mitään ongelmaa, toivottavasti tilanne on sama kisoissakin. Testailin myös erilaisia keinoja nostaa Pennin virettä, ja parhaaksi osoittautui 1-2-3-tekniikka niin että pidän koiraa kevyesti niskanahasta kiinni, sehän sinkosi kuin raketti! Harmi, että tuota ei oikein voi kisoissa toteuttaa, tuomarit eivät välttämättä ymmärrä, että pieni niskanahan venuttelu on Pemun mielestä vaan kivaa. Maanantaina kisaillaan vielä Rauman iltakisoissa 2 starttia, ja sitten seuraavan kerran vasta Oulussa.

Pitsillä on edelleen agiloma, se jatkuu vielä tämän viikon loppuun, ja ensi viikolla sekin pääsee taas tykittämään täysillä. :)

Keväisiä hankintoja

Meikäläisen jalat eivät valitettavasti kestä samoja lenkkareita kuin korkeintaan vuoden päivät, ja kun vaihtoaika osuu kivasti kevääseen, niin kävinpä sitten hyödyntämässä läheisen Budget Sportin tarjouspäivät.

Vasemmanpuoleisen parin hankin siis tänään, oikeanpuoleisella on ikää n. 11 kk, ja ne ovat käyneet kyllä pesukoneessakin ainakin kolmesti, vaikka värin perusteella voisi jotain muuta ajatella. Pohja alkoi irrota tuosta pystyssä olevasta tossusta, ikävästi meni risut sinne väliin metsälenkeillä! Kyljellään olevan pohjassa ei ole purkkaa, se on vaan kulunut tuommoiseksi.

Lisäksi mukaan tarttui edullinen Puman urheilutoppi, joka sopii vaikkapa kesäisiin agikisoihin, mikäli säät suosii.

Kyllä kelpaa aloitella kesäkautta! :)