Rata vaati enemmän tarkkuutta kuin juoksuvauhtia, erityisesti suoran putken jälkeinen hyppy tuotti päänvaivaa. Japsilla päästiin hypylle hyvin, mutta putkijarrun toimimattomuus aiheutti sen, että jouduin vähän keräilemään koiraa kaarteesta. Melko hyvin se muistuttelusta kuitenkin heräsi.
Sylivekin ja vastakäännöksen (takaakiertoon tehtynä) kohdalla sain sellaisen hyvän neuvon, että aina pitää oma sijainti miettiä sen perusteella, ettei ole koiran edessä silloin, kun se on jo hyppynsä hypännyt. Siis vastakäännös (videolla suoran putken jälkeen kameran puolella putkea) tehdään siivekkeen kohdalla niin, että koira pääseen rimalta etenemään suoraan ja tajuaa heti, kumpaan käteen pitää tulla. Videolla seison alkuun liiaksi riman edessä, kun sijaintia korjataan, koirakin etenee putkeen reippaammin. Sylivekissä taas piti mennä sinne rimalle, että koira pääsee painamaan suoraa ja lujaa heti kierrettyään siivekkeen (loppusuoraa edeltävä hyppy peräkulmassa). Ihan viimeisessä videopätkässä sijainti on jo parempi, koiran ei tarvitse kiertää ohjaajan ympäri.
Pujotteluun meno oli hiukan haastava, mutta niitä meidän pitää nyt harjoitellakin. Täytyy varoa "heittämästä" koiraa liikaa kädellä näissä, se kun singahtaa, hiukan kuljetusmaisempi vienti kepeille sopii näihin hyvin.
Putkijarrut lisään treenilistalle, Pitsin vauhdilla niiden täytyy toimia, muuten mennään ohi seuraavasta jotta hujahtaa!
P.s. Nakkasin treenien jälkeen koirat mummulaan yökylään, koska perhe Pöysti suuntaa huomenna Tampereelle virkistysmatkalle. Kyllä olivat tyytyväisiä, kun pappan hoitoon (ja herkkupöytään) pääsivät, tosin kumma kyllä Pitsillä tuli huoli silmiin, kun tein lähtöä. Se on yleensä missä vaan kenen kanssa tahansa, mutta ehkä edellisestä hoitoreissusta on vähän liikaa jo aikaa. Eiköhän ne siellä pärjää, nukkuvat sänkgyssä peiton alla ja naatiskelevat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti