Niinhän siinä kävi, että Pitsi pieni pääsi kuin pääsikin agilityn aluevalmennusryhmään. Hakijoita penturyhmiin ei varmaankaan pahemmin ollut, joten tämmöinen rääpälekin sai paikan. Ideana on se, että lähiseudun seuroista kerätään samantasoisia koirakkoja ryhmiksi, joille sitten Suomen agilityliitto nimittää valmentajat. Näin pientenkin seurojen on helppo hankkia ulkopuolista valmennusapua koirakoilleen, ja etenkin edistyneimpien ryhmien valmennettavat sitten kouluttavat muita seuran jäseniä edelleen.
Pitsin ryhmässä nyt ei varsinaisesta valmennuksesta vielä puhuta, ryhmän nimi on hienosti englanniksi Target Team 1 FUNdamentals, ja oppimistavoitteensa seuraavanlaiset:
Koira:
- Lajiin tutustuminen ja peruspohjan rakentaminen
- Palkkaaminen yhteistyön perustana
- Temppujen hyödyntäminen
- Käyttäytyminen harjoitustilanteissa
-Viretilojen tunnistaminen ja hallinta
- Työskentely lähellä/kaukana
- Estehakuisuus
- Ohjaustekniikoiden alkeita
- Fysiikkapohjan rakentaminen
(koiran monipuolinen liikunta)
Ohjaaja:
- Monipuolinen liikunta
- Peruskuntoharjoitteet
- Lihashuolto ja urheiluvammojen ehkäisy
Koirakko:
- Yhteistyöhön perustuvan suhteen luominen
Jakson tavoite:
Hauskuus, motivointi, yhteistyö!
(kopioitu SAGIn nettisivuilta)
Tavoitteet kuulostavat juurikin meille sopivilta, Pitsi saa totutella treenitilanteisiin ja meikäläinen karistella raskauskiloja. Saa nähdä minkäikäisiä pentuja ryhmässämme muuten on, ikäjakaumahan pitäisi Sagin mukaan olla n. 4 - 10 kk.
Pennin kanssa en ryhmiin hakenut, koska ajattelin, että on mukavampi treenailla sen kanssa vähän rauhallisemmin äitiysloman jälkeen. En odota tai oleta, että pystyisin vielä toukokuussa juoksemaan täyden radan normaalivauhtia! Enpä silti usko, että Pennin kanssa ryhmiin olisin päässytkään, paikkoja kun ei ollut ruhtinaallisesti, ja niitäkin luonnollisesti jaettiin ensisijaisesti niille, joilla on seurassa koulutusvastuu ja kunnollisia kisatuloksia mielellään 3-luokasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti