Tänään päästiin pitkästä aikaa Pitsun kanssa näyttelykehään, ja sen meno oli hiukan liukkaasta pohjasta huolimatta sangen iloista ja reipasta. Kääpiöitä oli ilmoitettu 20 kpl, ja tuomarina toimi Pirjo Aaltonen. Tuomari ei ollut kyllä lepsuimmasta päästä, ERIt ja etenkin SA:t olivat tiukassa. Uroksia oli 7 kpl, narttuja 13.
Olin ilmoittanut Pitsin junnuluokkaan, vaikka nuoriinkin olisi toki päässyt, ja se voitti luokkansa saaden luokan ainoan ERIn, lisukkeena onneksi SA. Pöydällä tuomari mittasi Pitsin, ilmeisesti saadakseen jonkinlaista perspektiiviä narttujen koon suhteen, ainakaan junnunartuissa hän ei tainnut muita mitata. Koiran lihavuusasteesta ei onneksi maininnut mitään, Pitsi kun on vaivihkaa päässyt hiukan pulskistumaan! Runsas uuden opettelu agissa tarkoittaa runsaasti nameja, ja ilmeisesti seuraava juoksukin tekee tuloaan ja vähän turvottaa, koira näytti viikko sitten melkoiselta tantorilta. Nyt se on onneksi hiukan solakoitunut, vielä on kyllä pudotettavaa "löllöä" kylkiluiden päällä. Yök, mikään ei ole niin kamala kuin lihava koira!
Pitsin arvostelu oli seuraavanlainen:
Ääriviivoiltaan ja mittasuhteiltaan sopusuhtainen narttu. Vielä kevyt kuono-osa. Hyvät, yhdensuuntaiset pään linjat. Hyvät käpälät ja varsin sopusuhtaiset kulmaukset. Tyypillinen ylälinja. Hyvä askelpituus sivuliikkeessä. Korkeat etuliikkeet.
JUK1 ERI SA PN3 VARA-SERT
Paras narttu -kisassa Pitsi tykitti kolmanneksi, oikea serti meni harmillisesti vieruskaverille, mutta saatiin sentään vara-SERT, kyllä se ainakin mieltä lämmittää. Kyllä vielä Pitsinkin vuoro tulee saada se oikea SERT! Ja nythän sillä on sitten edes pari pistettä kasassa vuoden näyttelykoira -kisaa varten.
Reissu oli kaikinpuolin mukava, kun matka oli lyhyt ja päivä samoin, vauvakin oli mukana ja viihtyi hyvin. Kotiin kurvailtiin ihanassa auringonpaisteessa ruokakaupan kautta, ja ostettiin tietty jäätelöt matkalta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti