Tämänkertainen kisaretki Lempäälään ei ollut ihan yhtä menestyksekäs kuin viimeksi, mutta hauskaa oli pääasiassa.
Eka rata oli agirata, ja sen vaikeimmalta kohdalta näytti puolivälin rengas, muuten rata olikin aika helppoa menoa. Rengas oli se ilmavampi malli, jossa tyhjää tilaa renkaan ja kehikon välissä on todella paljon, ja esteen hahmottaminen on koiralle vaikeaa. Linja kyseiselle esteelle ei myöskään ollut helpoin mahdollinen. Olin koiran kanssa samassa rytmissä renkaalle mennessä, ja sain linjattua hyvin, joten mitään ongelmaa ei syntynyt, jee! Putkesta tultuaan Pitsi pälyili vähän yleisöä, aloitti kepit oikein, mutta sitten neljännen kepin kohdalla kääntyi katsomaan mua ja lopetti pujottelemisen. Miksi? Ehkä olin liian lähellä keppejä? No, vitonen napsahti siitä, ja toinen A-esteen kontaktilta, jonka yli Pitsi hyppäsi röyhkeästi. Pöh. Radan lopussa olleen muovikankaisen pussin Pitsi kuitenkin suoritti ehkä inasen hitaasti, mutta kuitenkin varmasti, hyvähyvä! Olen kauhulla odottanut sitä hetkeä kun pussi tulee kisoissa vastaan, se kun ei aina oikein neiti prinsessaa huvita.
A-rata, tulos HYL
Toinen rata oli myöskin hyppäri, ja hämmästys oli melkoinen, kun A-esteen tilalle kannettiin PÖYTÄ. Kyllä, sitäkin vielä radoilla käytetään! Pöytä aiheutti ongelmia kaikissa säkäluokissa, osa meni yli, osa ali, mutta vain harva sen onnistui suorittamaan kuten kuuluu. Meidän taktiikka oli ottaa pikkiriikkinen jarru jo ennen sitä pöytää, ettei koira menisi siitä yli, ja se toimi! Pujottelukin toimi, ja puomikin, ja omituisesti ykkösen radalle eksynyt takaakiertokin oli varsin pätevä. Nolla oli jo melkein hyppysissä, mutta jostain selittämättömästä syystä Pitsi, jolle keinu on koko ajan ollut tosi vahva este, hyppäsi keinulta alas loppusuoran puolivälissä. Eli vitonen tältä radalta, ja ilmeisesti neljäs sija.
B-rata, tulos 5
Viimeiselle radalle mentiin löysin rantein, kun LUVA-paineita ei enää ollut, ja sehän sujuikin kepeille asti hienosti. Siellä tapahtui taas jotain omituista, vaikka olin ihan tietoisesti tällä radalla jättäytynyt kauemmas kepeistä, ja yritin muutenkin itse olla mahdollisimman rento ja sellainen kuin treeneissäkin. Tältä radalta löytyi kaksi oikein peräkkäistä takaakiertoa, ja ne nyt menivät plörinäksi, koira oli ihan hippulana pyörimässä siinä jaloissa eikä oikein keskittynyt. Pussi ja rengas sujuivat taas hyvin. Ja loppusuorienkin päälle tuo alkaa pikkuhiljaa ymmärtää, hyvä hyvä!
C-rata, tulos HYL
No. Hyvää tänään oli koiran käytös lähdöissä ja maaleissa, loppusuorat, rengas, pussi. Puomikin meni hyvin. Keinun kömmähdystä en näe oikein ongelmana, se oli vaan kömmähdys. Oma ohjaus oli ihan kohtalaista, valssit eivät olleet toivottoman myöhässä!
Mutta mutta, A-esteelle on nyt muodostumassa ongelma, samoin pujotteluun. Alkavalla viikolla Pitsi menee rokotukselle, ja samalla sen hampaat tsekataan. Sen henki haisee mielestäni pahalta, mutta harvoinhan se koiralla ruusunnupuilta tuoksahtaakaan. Jos hampaista ei löydy mitään vikaa, pitää varata sille aika hierojalle tai fyssarille. A-esteelle pitää keksiä uusi suunnitelma, tai ainakin parannella vanhaa, koska tällä meiningillä ei kisoja kannata kiertää. Harmi, hallikautta on vielä kivasti jäljellä. Nyt olen vähän liian väsynyt pohtimaan sitä A-estettä, ja toteankin Scarlett O'Haran sanoin: Tomorrow is a new day! (Scarlett sanoi myös "If God is my witness, I shall never be hungry again!" Se puolestaan sopisi Pennin iskulauseeksi.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti