mutta tulipahan tehtyä. Ei siis todellakaan mennyt putkeen tänään Forssassa. Tuomarina oli Asko Jokinen, kisasimme yhden agiradan ja yhden hyppärin.
Kisapäivän aamuna olo oli orastavan flunssan takia aivan järkyttävä, hengitys rohisi, pää särki ja oksetti. Olin todella lähellä jäädä kokonaan reissusta, eli minut tuntien siis oikeasti huonossa hapessa, enhän yleensä jää kisoista kotiin vaikka toinen jalka olisi jo montussa. Selvisin kuitenkin matkaan iloisen seurueen kanssa, ja Forssan Pussikoirien kisapaikka osoittautui ihan näppäräksi ja sijainniltaan erinomaiseksi (raviradan vieressä). Miinusta sai ainoastaan minisepelistä koostuva kisakentän pohja, sekä puffetti josta ei saanut kahvia. Radanrakennus ja tahti muutenkin oli niin sujuvaa, että kisat loppuivat yli ½ tuntia etuajassa!
Eka rata oli vaikeahko, se vaati tasaista etenemistä ohjaajalta ja erittäin hyvää ajoitusta. Nollia tuli todella vähän kaikissa säkäluokissa, koiria meni väärille esteille ja vääriin putkenpäihin. Penni yllätti täysin tekemällä jotain sellaista, mitä se ei ole koskaan tehnyt; se tuli ekasta esteestä OHI. Olin niin järkyttynyt, etten meinannut silmiäni uskoa, 4-vuotias koira, joka on kisannut 2 vuotta, tulee esteestä ohi? Jatkoin rataa hämmästyneenä, koira oli hidas ja täysin perässä vedettävä, pujotteli hitaasti ja jäi puomille seisoskelemaan tyhmän näköisenä. Keinu sentään toimi hienosti, vaikka sen kanssa eilen ongelmia olikin. Nollilla siis mentiin loppuun, myös ohjausteknisesti hankalat kohdat, mutta eipä noin hitaasti etenevän koiran kanssa voi myöhässäkään olla.
Toka rata oli oikeasti aika vaikea, heti alusta asti, ja itselleen täysin epätyypillisesti Penni tuli kolmosesteen ohi. Ajattelin että mitäs tuosta, ja jatkoimme radan loppuun jälleen hitaasti, mutta nollilla. Olin niin kiukkuinen, että tein jopa 2 persjättöä kohtiin, joihin olin alunperin suunnitellut valssin, ja ne toimivat ihan hyvin.
Miksi Penni sitten oli niin hidas? Sen kun tietäisi! Eilen se meni vain yhden radan, ja se jäähdyteltiin huolellisesti sen radan jälkeen. Sillä oli back on track -takki päällä ainakin 3 tuntia radan jälkeen, ja se sai piimää iltaruuan joukossa. Sää oli tänään viileä. Tämän päivän kisapaikka oli sille uusi, ja pohja outo, mutta kyllä noin kokeneen koiran pitäisi sellaisesta selvitä? Se katseli oudosti ympärilleen radalla, ja ekan radan maalissa paineli kentän nurkkaan nuuskimaan, kun yritin laittaa sille kaulapantaa.
Kesä meni kuumaa kärsiessä, ja nyt, kun olisi viileää, ei voi muuten vaan liikkua. Penni saa nyt viettää agivapaata ainakin viikon, ja kisata seuraavan kerran vasta piirinmestaruuskisoissa syyskuun lopulla. Ehkä sitten kiinnostaa juosta vähän lujempaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti