SERT!!!

Nyt on omistajan suu messingillä, ja taas jaksaa koluta näyttelyitä! Pitsi nimittäin nappasi tänään Mynämäen kaikkien  rotujen näyttelyssä itselleen ensimmäisen SERTinsä!

Kääpiöitä oli yhteensä ilmoitettu 21 kpl, joista narttuja oli kai viitisentoista (en ostanut luetteloa, koska turhahko parkkimaksu mielestäni riitti järjestäjän sponsoroinniksi).  Tuomari oli ruotsalainen Maritha Östlund-Holmsten, joka vaikutti kaikin puolin erittäin sympaattiselta, pätevältä ja perusteelliselta tuomarilta. Hän perusteli valintansa, antoi kokemattomille koirille pöydällä aikaa ja tilaa, ja teki jopa omia muistiinpanojaan lehtiöön arvostellessaan.

Uroksilla SERT jäi jakamatta, kun ainoa SA:n saanut oli jo valio, ja nartuissa ei valioluokkaan ollut ilmoitettu koiria lainkaan, siis ykkössijaa haviteltiin. Pitsi voitti luokkansa (3 tai 4 junnunarttua yhteensä), sai SA:n, ja pinnisti PN-kakkoseksi! Pitkään tuomari pyöritti kahta viimeistä koiraa ja pohti järjestystä, vetsku vei voiton elegantimmalla pään ja kaulan muodolla. Ehdin jo iloita PN2-sijasta ja hiukan harmitella jälleen meille osunutta vara-sertiä, kunnes tajusin, että kyseinen vetskuhan oli jo valio, ja SERT lankesikin siis Pitsille!

Tuomari saneli arvostelun ruotsiksi, ja kehäsihteerillä oli kamala käsiala, mutta suurimman osan sain kuitenkin suomennettua:

"16 kk. Feminiininen, riittävän pitkänmallinen pää. Kuono-osa voisi olla pidempi ja voimakkaampi. Hyvät, yhdensuuntaiset pään linjat. Hyvä purenta. Erinomainen kaula ja ylälinja. (---) Erinomainen rintakehä ja syvyys. Erinomainen luusto. Leveät reidet. Aavistuksen lyhyt olkavarsi tekee etuaskeleesta hieman korkean. Hyvä takaliike. Liikkuu hyvin." JUK1 ERI SA PN2 SERT

Östlund-Holmsten siis löysi koirasta tasan samat asiat kuin omistajansakin, ja kehuja mm. ylälinjasta ja eturinnasta tuli myös kaavakkeen ulkopuolella. Olen todella iloinen siitä, että Pitsin eka SERT tuli näin vaativalta ja säntilliseltä tuomarilta, tietää ainakin, että se on oikeasti ansaittu, eikä mikään onnenkantamoinen! Muutenkin tuomari vaikutti oikein asialliselta, hänhän puuttui meidän kilpailuluokan aikana kehän ulkopuolella rähinöivien rotikoiden touhuihin ja kehotti omistajia poistamaan koiransa näyttelyalueelta, mikäli eivät voi niitä asianmukaisesti hallita. Hyvä hyvä! Muutenkin taisi jostain kumman syystä nousta meikäläisen suosikkituomariksi tämä ruotsalaisrouva!

Kotona kera sertilipareiden ja pokaalin, jota en melkein älynnyt edes hakea!

Hieman veltosta alusta huolimatta juoksuinen Pitsi skarppasi kehässä hyvin, vaikka elohopea huitelikin hellelukemissa. Kotona se päätti vähän palkita itseään, ja mutusteli salaa olohuoneen pöydältä siivun kana-aurajuusto-pitsaa, namnam! Taidan jättää Pitsin tänään kotiin ja painella lenkille kahdestaan Pennin kanssa, kyllä serti-tytöllä on nyt ollut jo ohjelmaa tänään ihan tarpeeksi. Kuvia näyttelyreissulta saattaa olla luvassa lisää jossain vaiheessa.


P.s. Pitsin velipuoli (sama isä) kilpaili tänään pentuluokassa, ja oli kivasti VSP-pentu. Kovasti oli samaa näköä, luonnekin vaikutti yhtä lupsakalta!