Eka rata oli taattua laatua eli Mujusen hyppäri, tiesin jo etukäteen, että tästä tulee hauskaa. Alussa olin hiukan myöhässä kun Penni lähtikin oletettua lujempaa liikkeelle, ja mun huonosta sijainnista johtuen se kiersi kakkosesteen väärältä puolelta, mutta ei hätiä mitiä, moisesta ei tule virheitä, ja nollilla puksuteltiin maaliin saakka. Etenemä oli meille melko kova 4,08 m/s, siis toinen kerta kun Penni ylittää tuon maagisen 4 m/s rajan, jee! Tästä siis kauden kolmas SM-nolla plakkariin.
Tokalla radalla olikin jo hiukan paineita, se kun oli jälkimmäinen niistä kahdesta radasta, jotka laskettiin rotumestaruuskisan yhteistulokseen. Hyppäriltä oli tullut paljon nollia, agirata osoittautui vähän haastavammaksi. Teimme huolellista, mutta hiukan hidasta työtä koko radan, ja ohjaukset toimivat kuten pitikin, pujottelu oli mielestäni hyvä. Puomilla jo vilahti mielessä tupla ja menolippu SM-kisoihin, mutta ei, Penni, joka ei yleensä koskaan tee puomilla kontaktivirhettä (edellisestä on aikaa varmaan kolme vuotta), päätti hypätä oikein korkealta kontaktin li ja posottaa maaliin. Se siitä tuplasta, sillä olisi päästy rotukisassakin 4 parhaan joukkoon.
Viimeisellä radalla ei enää paineita ollut, ja meno oli rennompaa. Alussa piti heti pistellä menemään pimeään putkikulmaan, mutta Pemu selvitti sen hienosti. Keinulta se tuli harmillisesti ohi, olin varmaan itse hiukan hätäinen siinä. Radan takaosassa tehtiin pari kivaa persjättöä, ei tämäkään nyt huono rata ollut. Tästäkin on video, latailen sen youtubeen myöhemmin (siis kun olen kiinni koulun wlanissa, ja videot sujahtavat tuubiin sekunnissa).
Päivä oli kaikin puolin hauska, oli hienoa nähdä niin valtavan hyviä suorituksia kääpiöpinsereiltä! Kolmosissa meitä kisasi tänä vuonna peräti 22 kappaletta.
Mites tästä nyt jatketaan, no, kontaktitreenien merkeissä! Kumpikin eläin saa ottaa nyt sen puomin tehotreeniin, Pitsille pitää saada nopeutta mennä sinne kontaktialueen päähän asti, Pennille näköjään varmuutta lisää kisatilanteisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti