Tuomarina meillä oli Hilpi Yli-Jaskari, ja radat olivat vallan mainiot, tykkäsin kovasti. Hallin pohjalla oli kivituhkaa, jossa Penni pinkoi yllättävänkin reippaasti eteenpäin, olin varautunut paljon pahempaan hidasteluun!
Eka rata oli haastavahko hyppäri, ja se tössähti meillä heti alkuun. Olin itse huolimaton päällejuoksussa, ja koira sitten jätti hyppäämättä. Hyppäsi kuitenkin yhden toisen esteen, joten siitä hyl. Loppurata mentiin vauhdikkaassa tunnelmassa, Penni kulki yllättän reippaasti uudessa paikassa!
Agilitybana i Malax |
Viimeiselle radalle lähtiessä Penni ilmeisesti paineistui hiukan lähtömanöövereista, muille radoille olin tehnyt lentävän ja tässä vaadin odottamista. Koira otti siitä hiukan itseensä ja oli aavistuksen hitaampi kuin muilla radoilla, mutta nollilla päästiin melkein loppuun asti, kunnes Penni päätti jaakotuksesta lähteä ihan väärään suuntaan, kääntyä ympäri, ja hypätä saman esteen väärään suuntaan. Moinen töppöily toki harmitti, mutta jälkeenpäin huomasin, että ei meillä varmaan olisi aikakaan riittänyt, kun ihan vikkelätkin koirakot olivat saaneet radalta yliaikaa. Liekö ihan oikein mitattu rata, kun etenemäksi vaadittiin vain 3,5 m/s?
Reissu oli joka tapauksessa hauska ja onnistunut, tänne tullaan varmasti uudestaankin! Kahvi oli siedettävää ja varsin edullista, ja sisävessatkin hallissa oli. Matkaseura nappasi itselleen tuplan ja nollavoiton, joten kotimatkalla pysättiin Kristiinankaupungissa nauttimassa oikein valkosipulihärkää, nam!
Kuseksiminen kielletty, myös toisella kotimaisella! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti