Pitkät piirinmestaruuskisat

Piirinmestaruuskisoissa puuhailtiin koko viikonloppu, perjantaina ensin pystytystalkoita, lauantaina kisailin itse ja talkoilin siinä sivussa, ja sunnuntainakin olin talkoissa. Kokonainen kisaviikonloppu on melkoinen ponnistus kahdelta pieneltä seuralta, ja hienosti kyllä väki jaksoi painaa hommia! Kiitostakin saatiin kisaajilta järjestelyistä, ja se tietysti lämmitti kaikkien mieltä.

Kisat pidettiin Harjavallan palveluskoirakerhon kentällä Hosiossaaressa, on se vaan niin ihana paikka lenkkipolkuineen! Perjantaina lenkkeiltiin poluilla vitosen kiekka, josta puolet kaatosateessa. Penni vähän kylmettyi ja meni ilmeisesti selästään hiukan jumiinkin, täytyy varata sille hieroja.

Omalla kohdalla kisat menivät ihan kohtalaisesti, vaikkei koiruus ihan parhaimmillaan ollutkaan. Se oli vähän hitaan oloinen, erityisesti pujottelussa, ja siitä johtuen sähläsinkin pujottelun kahdella ekalla radalla; yritin kovasti auttaa, kun homma näytti niin vaivalloiselta, mutta seurauksena koira tupsahti kepeiltä ulos. Viimeisellä radalla (josta myös video) maltoin mieleni, ja köpöttelin kiltisti radan loppuun Pennin kanssa. Tuloksena meille hyppärinolla, aikaa jäi käyttämättä 0,11 sekuntia, eli se oli Pennin toinen SM-nolla tälle kautta. Ei kovin hienoa, eikä hyvän tuntuista, mutta nolla mikä nolla.

Tällä radalla olin tyytyväinen alkuhässäkkään, jossa olisi moni asia voinut mennä pieleen, muttei mennyt. Toinen kiva kohta oli mielestäni tuo takakulman hypyiltä viimeiseen putkeen, ensinnäkin uskalsin tehdä persjätön ennen muuria, ja toisekseen selvitimme putkiansan varsin mallikkaasti ja vielä ihan vauhdillakin. Olin ensin ajatellut niistoa, mutta se on kyllä riskialtis putkensuun ammottaessa kutsuvana, ja varmasti hitaampi kuin tämä pakkovalssi-jaakotus, jonka siihen sitten hetken mielijohteesta tein. Pemu oli kiltti ja kuuliainen, ja ihan innostunutkin, vauhti vaan varisi upottavaan pohjaan ja jäykkiin lihaksiin. Etenemä nollan tuottaneella hyppärillä oli tasan 3,7 m/s.

Piirinmestaruuskisassa Pennin sijoitus oli 7/36, olen tähän hyvin tyytyväinen, saatiin sentään edes tulos! Kisassa siis huomioitiin kahden viimeisen radan hteistulos, joista hyppäriltä saimme nollan ja agiradalta keppivitosen + yliaikaa.

Sunnuntai aukeni sumuisissa merkeissä, mutta alkoi se aurinkokin sitten lämmittää. Kisat vietiin loppuun kunnialla, vaikka toimistotätejä vähän väsyttikin, ja loppusiivouksen jälkeen saikin karauttaa kotiin pesemään koko viikonlopun pyykkejä ja valmistautumaan alkavaan syyslukukauteen.

Kisakenttä sunnuntaina klo 8:15

Viimeisiä viedään, kahvia mennyt jokunen kuppi!