sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Penni aksaa + mejä-touhuja

Penni pääsi yllättäen ohjattuihin agitreeneihin maanantaina, monta sattumaa siihen tarvittiin (mm. erään Pori-Tampere-bussivuoron lopettaminen), mutta pääsi kuitenkin. Päätin ottaa treeniin Pennin, koska Pitsihän teki viime viikolla jo kahdesti agia ja oli näyttelyssäkin sunnuntaina, kyllä nyt oli jo Pemun vuoro, vaikka sillä piti lomaa ollakin.

Penniä ei töihin "joutuminen" haitannut yhtään, päin vastoin se oli niin innoissaan, että väsähtikin yllättävän nopeasti. Pemu oli tehokas ja kuuliainen, vauhtia löytyi mukavasti hyppyradan tarpeiksi.  Radalla sai tehdä monenlaista ohjausta, mm. twistiä, persjättöä ja flipinkin yhteen kohtaan. Penni ei ole flippiä ennen tehnyt, mutta eipä sitä tarvitse opettaa, on onneksi koiralle hirmu luonnollinen ohjaus.  Pitää vaan itse olla riittävän nopea sen "ensimmäisen käden" kanssa, ts. oikeastaan siitä "toiseen käteen" siirryttäessä, ei saa jäädä tuijottelemaan koiraa!

Meni kyllä itselläkin kintut sen verran hapoille tuolla radalla, että venyttelin oikein kunnolla treenin päälle, ja katso, pohkeet eivät ole kipeät! Viime viikollahan olivat niin juntturassa, että hevoisten 2-teholinimentillä niitä auki hieroskelin.


Sunnuntaina oli taas mejä-päivä, Pitsille tehtiin helpohko suora jälki ja Pennille pidempi ja vähän haastavampi. Jäljet olivat ajettaessa n. 15 h ikäiset, ja kyllä illalla vähän mietitytti se Pennille tehty, että mahdoinko haukata liian ison palan; pituutta jäljellä oli n. 3 x 50 m, ja matkan varrella oli vaikeakulkuista maastoa, peuran jälkiä ja papanoita, kapean vesiojan ylitys, sekä sopivan ylityskohdan etsimisestä johtuvia typeriä mutkitteluita.

Penni kuitenkin yllätti iloisesti, ja selvitti jäljen hienosti, ojan ylitykset ja kaikki! Parissa kohdassa ilmeisesti riistan hajut vähän sekoittivat, ja se pyörähteli hiukan laajemmalla alueella, mutta muuten seurasi jälkeä hienosti, mutkat ja ojat ja kaikki.

Pitsilläkin sujui tänään paremmin kuin viimeksi, intoa ainakin piisasi, ja pienestä tuulenvireestä johtuen (ilmeisesti?) se nappasi jäljestään ilmavainun. Sillä se meni kaadolle asti, pari kertaa olisi joutunut hukkaan matkalla, jos olisin seurannut sen perässä. Luulisin, että lamppu syttyi nyt jälleen, ja parin viikon sulattelun  jälkeen homma toimii taas.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti