Seinäjoki INT

Tämä näyttelypäivä alkoikin sitten melkein sydänpysähdyksellä, nukuin nimittäin oikein kunnolla pommiin. Lähtö oli matkaseuran kanssa sovittu tapahtuvaksi klo 05:30 tuosta meidän parkkikselta, ja minähän siis heräsin klo 05:39, kun matkaseura alkoi kysellä kuljettajan perään puhelimitse. 05:54 oltiin kuitenkin jo liikkeellä, suuntana Seinäjoki Areena, yksi näistä epägrammaattisista nimihirviöistä. Eipä se muutenkaan näyttelypaikkojen joukossa loistanut, ahtaampaa asettelua saa hakea. Miten olisi seuraavalla kerralla muutama kehä vähemmän, ja samalla vähemmän niitä klo 13 päättyviä kehiä? Edes messarissa ei ole noin ahdasta.

No, paikalle päästiin kuitenkin ihan hyvissä ajoin, ja aamulla tulessa oli lainakoira, petit brabancon Friidu. Sille tällä kertaa EH1 junnuluokasta, tuomari oli aikas tiukalla tuulella ihan jokaisessa rodussa, mitä arvosteli. Oispa muuten hauskaa (vai olisiko sittenkään?) harrastaa näyttelyitä niin harvalukuisen rodun kanssa, että välillä melkein riittää, kun vaivautuu paikalle. SERT ja CACIB tippuu jotta heilahtaa, jos tuomari sattuu vähänkään tykkäämään.

Kääpiöpinsseereitä oli sitten vähän enemmän, siis 37 kpl. Pitsin kohdalla jännitin tietysti sitä pöytäkäytöstä, se kun viimeksi heitti hepuliksi siellä erkkarissa. Tällä kertaa ei ollut puhettakaan hepuloinnista, eihän se siitä kopeloinnista tykkää, muttei kyllä vastustellutkaan. Hienoa! Tämä oli suuri helpotus meikäläiselle, ja jo tämä riitti meikäläiselle tämän reissun The Saavutukseksi. ERI:n se sai, ja oli luokassaan kolmas. Tuomarina meillä oli Tapio Eerola.

Rotutyypiltään erinomainen, hyvä nartun pää, hyvä kaula ja selkälinja. Hyvänmallinen runko. Hyvinkulmautunut edestä ja takaa. Tasapainoiset, yhdensuuntaiset liikkeet, joskin edestä hieman leveät. NUO ERI 3

Pitsi ei siis PN-kehään päässyt, mutta minä pääsin, ja PU-kehäänkin sattumalta. Pitsin kaunis sisko Fiona (ADB Keelia) oli onneksi PN 2 VASERT VACACIB, joten K-pentueen mainetta pidettiin yllä!

Seuraava näyttely onkin Jyväskylä INT sitten marraskuun puolessa välissä, nyt on taukoa niistä hommista melkein kuukausi. Ihan hyvä oikeastaan, kisaväsymystä alkaa olla ilmassa itse kullakin, vaikka hauskaahan noissa geimeissä tietysti aina on, kun tuttuja tapaa ja pääsee vaihtamaan kuulumisia ja kannustamaan kavereita.