Pitsin mätsäröintiä

Pitsillä oli tänään korvientuuletuspäivä, joten sen ja kauniin kelin kunniaksi lähdettiin Lattomerelle Spanieliyhdistyksen mätsäriin. Homma oli hyvin järjestetty ja osallistujia oli valtavasti, aikataulut vaan hieman pettivät mutta mitäs pienistä. Pitsi ehti ottaa pienet tirsatkin yhdessä välissä.

Pienissä pennuissa (alle 1v) oli osanottajia yli 25, joten tilava kehä tuli kyllä tarpeeseen. Paikallaan seisominen sujui Pitsiltä valtavan hienosti, se keskittyi oikein hyvin ja jaksoi olla pitkiä aikoja ihan hievahtamatta. Häntää joutui vähän auttamaan, se kun tuppasi lurpahtamaan alas jännityksestä. Pöydällä Pitsi oli oikein nätisti, toki sitä jännitti kovasti, mutta tuomari sai hyvin kosketella sitä ja hampaiden katsominenkin sujui oikein mallikkaasti. Tuomari oli myös hyvin varma otteissaan olematta liian ronski, se kyllä helpotti pikkupinserin tehtävää.

Liikkeiden esittäminen ei nyt ihan vielä suju, Pitsille iskee ramppikuume kun pitää yksin juosta ja esiintyä, häntä menee pyllyyn ja vauhti hidastuu. Kyllä se siitä varmaan reipastuu kun kokemusta tulee lisää, voisi joskus kokeilla jotain vinkulelua tms. mukaan kehään mätsärissä, että saisi sitä vähän innostettua.

Sinisten "kilpailuluokasta" tuomari kätteli runsaasti koiria ulos, ja jotenkin ihmeellisesti päädyimme neljännelle palkintosijalle. Olin hieman yllättynyt, mutta oikein tyytyväinen, ei meillä ollut edes tavoitteena palkinnoille pääseminen, kunhan nyt vaan katseltiin maisemia ja syötiin namia. Palkinnoksi Pitsku sai ison pussillisen erilaisia herkkuja, joita tuossa Pennin avustuksella jo vähän maisteltiinkin.

Penni-parka joutui jäämään tänään kotiin, koska se aloitti juoksun kolmisen päivää sitten. Kyllä mätsäriin varmaan saisi juoksuisenkin viedä, mutta helpompaa se on kun ei ole pikkulapsilta karkailevia uroksia siinä ympärillä pörräämässä. Muutenkin tilaa oli jälleen aika vähän koiramäärään nähden, joten kahta koiraa varten olisi pitänyt kantaa häkki kehän vierelle.

Rottakorva tuulettaa

Nyt pinsut lepäilevät sohvalla, Pitsi piruvie oppi tänään hyppäämään nojatuoliinkin! Se hyppää myös sohvalta nojatuoliin ja päin vastoin, siinä meni Pemun paras ja rauhallisin päiväunipaikka...

Koiramaista koiranpäivää!

Eilen vietettiin valtakunnallista koiranpäivää, ja kelinkin ollessa suotuisa pinserit juhlistivat kyseistä merkkipäivää peuhaamalla takapihalla oikein sydämensä kyllyydestä. Sen lisäksi eilen käytiin Pitsin kanssa hakemassa vihonviimeinen penturokotus sekä suorittamassa pieni kaupunkikävely. Pitsi suoriutui kaupunkikierroksesta vallan mallikkaasti, ei pelottanut yhtään, korkeintaan vähän jännitti jossain kohtaa.

Pöydällä seisomista ollaan harjoiteltu vaihtelun vuoksi takapihalla, ja häkkileikeissäkin edistystä tapahtuu pikkuhiljaa.

Illalla pinsurit kyläilivät kaverikoirien luona aiheuttamassa sekasortoa, Pitsi melkein tipahti avoimeen lattiakaivoon. Korvat ovat olleet teipittä (ja pystyssä!) eilisestä asti, toisesta korvalehdestä kun oli iho hiukan ruvella. Teipit laitetaan takaisin tänään tai huomenna, riippuen siitä, miten hyvin iho on parantunut.

Otoksia eilisestä temmellyksestä:

Perjantaiksi onkin luvassa erityistä ohjelmaa Pinsureille, nimittäin grillikauden avajaiset! Samalla juhlitaan Pennin 3-vuotissynttäreitä.

Tylsän päivän puuhastelua

Tänään ei ole oikein oma olotila sallinut lenkkeilyä, mikä on kyllä harmi, koska ulkona on kai likemmäs 15 astetta lämmintä. Aurinkokin välillä pilkahtelee pilvien takaa. Koirat olivat aamulla seitsemältä jo pirteinä, mutta kas kummaa, nukkuivat neljän tunnin päiväunet, kun ei toimintaa ollutkaan tarjolla heti aamusta. Nyt kämppä on siivottu, pyykkiäkin pesty, aamulla vähän haravoinkin, joten olen sitten tylsyyttäni yrittänyt tässä iltapäivällä keksiä puuhaa koirille.

Nyt on siis treenailtu kaikenlaista pientä, ensin Pitsin hedelmäkoriin menoa, ekaa kertaa ulkona terassilla. Se sujuu kuin tanssi, paikan vaihdos ei vaikuttanut asiaan mitenkään. Pitää kuvata vielä pätkä projektivideota varten, koska nyt on koiralla kyllä lamppu syttynyt lopullisesti. Se tarjoaa ensin etujalkoja, ja jos ei naksua tipu, niin sitten takajalkoja. Koitan vielä saada sen "kokoamaan" kroppaansa niin, että menisi sekä etu- että takajalat yhtä aikaa koriin, kaipa sekin edesauttaa agissa tarvittavaa vartalon hallintaa? Kori ei kuitenkaan ole niin pieni, että kaikkien jalkojen laittaminen koriin olisi koiralle epämukavaa. Takapihalla Pitsi treenaili myös "lyhennettyä nimeään",  jonka piti olla Pi, mutta eipä se näytä siihen reagoivan, vaan Tsi tuntuu toimivan huomattavasti paremmin. Olkoon sitten semmoinen, ei kai sillä väliä ole. Penni vaan sattuu olemaan Pe, mutta ehkä tuo ts-äänne on sitten pennulle jotenkin helpompi tunnistaa?

Sitten otettiin häkkileikkejä. Niissä Penni edistyy loistavasti, draivia takaisin häkkiin piisaa, etenkin kun kun pitää pannasta vastaan ja vähän yllyttää. Sehän tietenkin pysyykin häkissä hienosti, ilman käskyäkin. Nyt alan treenata erilaisia etäisyyksiä ja kulmia häkkiin lähetyksessä, ja sen kanssa voisi kyllä siirtää häkin jo takapihallekin, en usko että suoritusvarmuus siitä muuttuu. Kuivuisi nyt tuo piha vähän, niin voisi tehdä ohjausharjoituksia ja lähtötilanteita! Pitsin kanssa en sitten taas ole vielä onnistunut rakentamaan häkissä ololle tarpeeksi arvoa, joten sitä tehdään sitten rauhassa uudestaan ja uudestaan, kunnes homma sujuu. Se siis pyrkii häkin ovesta ulos heti, jos ei muuta toimintaa sillä hetkellä ole. Pitää vaan hillitä itseään ja olla käyttämättä mitään "odota" tms. käskysanoja ennen kuin häkki on sieltä poistumista kivampi pennun mielestä. Yhden kerran sain sen odottamaan vapautussanaa ihan tosi asiallisesti istualtaan nelisen sekuntia, pitempään en uskaltanut venyttää. Pikkuruista edistystä, siis.

Lopuksi tehtiin vielä pöytätreeni, Pitsi on kyllä niin pro siinä hommassa että oikein naurattaa! Siinä se pönöttää totisena kuin tinasotilas! Eikä kyllä tarjoa istumista, kun ei siitä ole missään vaiheessa ikinä palkittu, muuten kuin häkissä ja perusasennossa. Tässä näkyy koirien luonteiden erilaisuus kyllä todella vahvasti, Pennin on edelleen kolmevuotiaana vaikeaa olla liikkumatta kolme sekuntia, Pitsi jaksaa helposti vaikka kymmenen... Hampaiden katselmus sujuu hienosti, kun vaan muistaisi käyttää käskysanaakin. Jatkossa pitää tämäkin treenaus siirtää terassille ja takapihalle, alkaa olla liian helppoa hommaa  Pitsille. Penni treenasi pöydällä pään laittamista taluttimen lenkkiin naksun avulla, ajattelin hankkia sille agitaluttimeksi sellaisen pikkukoirille tarkoitetun noutajataluttimen niin ei tarvitse kummemmin itse sitä koiralle pukea, vaan se voi itse pujottaa päänsä taluttimen lenkistä.

Voi kun pääsisi tuon Pitsin kanssa johonkin näyttelykoulutukseen, mutta eipä niitä taaskaan kukaan täällä päin järjestä. Tai no, jos haluaa maksaa itsensä kipeäksi niin sitten, mutta en kyllä maksa yli 10 euroa treenikerrasta etenkään kun rotukohtaisia vinkkejä tuskin on luvassa. Elävästi on muistissa viime vuoden näyttelykurssi, jossa rotukohtaisia neuvoja luvattiin, ja kinasin sitten kouluttajan kanssa siitä, onko kääpiöpinseri ravaaja- vai laukkaajatyyppiä. Jos joskus on nähnyt kääpiöpinserin ravaavan, ei pitäisi olla asiasta epäselvyyttä...

Puikulakorvan poseeraukset

Tänään ollaan tuuleteltu Pitsin korvia ja käyty väsyttämässä koiruuksia metsässä, taisi olla pennun eka metsäreissu? Mielellään ne siellä juoksivat, Pennillä oli vähän liikaakin taas kevättä rinnassa, ei se kuitenkaan onneksi hävinnyt minnekään. Hän sai uuden kaulapannankin edellispäivänä, toivottavasti pikkuriiviö ei nyt sitten syö tätäkin silpuksi.

Tuuletuspäivän kunniaksi Pitskusta otettiin sekä posekuva että "korvakuva", naamakuvaa voin yrittää ottaa myöhemmin uudestaan, jahka neito tuosta heräilee päiväunilta.

Pinskut osallistuvat ruuanlaittoon kolmen pystyn korvan voimin

Pitsi 15 viikkoa

Naks naks!

Pitsille on nyt naksuteltu taas oikein urakalla, sen siitä saa kun menee taas kerran katsomaan Martin's Ranchin youtube-videoita! Useista kivoista pentukoiralle,etenkin tulevalle agikoiralle, sopivista tehtävistä valitsin koiran naksuttamisen koriin, siis seisomaan matalareunaisen korin pohjalle. Sopiva korikin on saatu aikoinaan häälahjaksi, ja kun videoiden käsittely ja jakaminen on nykyään niin helppoa, niin päätin tehdä projektista videonkin. Se on siis luvassa, jahka projekti on saatu päätökseen ja pinseri koriin.

Miksi se pitää saada seisomaan/istumaan korissa? Ensinnäkin siksi, että se oppii työskentelemään naksuttimen ja elottoman esineen kanssa. Sellaisia agiesteetkin ovat, ja tässä vaiheessa pentu oppii kohdistamaan toimintaa (katse, kuonokosketus jne.) esineisiin jotka ovat vähän pienempiä kuin kokonaiset agiesteet. Toisekseen laittamalla etu- ja takajalkojaan koriin pentu oppii hahmottamaan ja hallitsemaan vartaloaan paremmin, se on ketteryyden perusta. Tästä voin ehkä myöhemmin pikkuhiljaa jalostaa Pitsille 2on 2off -kontaktit? Korin kanssa pelleily on ollut Pitsin mielestä hirmuhauskaa, jos ei hommasta muuta iloa ole niin ainakin pentu oppii tykkäämään hedelmäkoreista.

Eilen oli kevätkauden viimeiset agitreenit, Penni puuhaili pujottelua ja suorittikin sen melkoisella varmuudella. Se jostain syystä jätti kerran yhden kepin välistä keskellä pujottelua, mikä ihme oikosulku lie ollut? Täytyy tarkkailla sitä ettei moinen lintsailu pääse jatkumaan! Yritän ensiviikolla saada Pennin vielä hallille Anden ohjauksessa, että se saa hiukan viipottaa. Kyseinen kaksikko onkin lenkkeillyt yhdessä jonkin verran, tekee hyvää kummallekin.

Pitsi vietti agihallilla aikaa paitsi pieniä tokojuttuja tehden, myös pöydällä seisten. Treenaajat kävivät vuoron perään hiplaamassa pentua ja katsomassa sen hampaita, homma sujui hienosti ja Pitsillä oli kivaa. Nyt pitää saada jostain lisää "miestuomareita" pentua koskettelemaan, ettei niistä muodostu myöhemmin ongelmaa.

Tänään käytiin kamalasta kelistä huolimatta Yyterissä, lämmintä oli peräti puoli astetta ja tuuli oli todella hyytävä! Välillä jopa satoi vähän lunta. Valokuvia ehdittiin räpsiä vain muutama ennen kuin näpit alkoivat olla umpijäässä. Pitsin korvateipit vähän repsottavat kuvissa, mutta ne uusitaan huomenna. Huomenna olisi tarkoitus ottaa myös 15 viikon poseerauskuva, mikäli saadaan neitonen houkuteltua oikeaan asentoon.

Ponnistus kohti frisbeetä...

...elegantti alastulo pylly pystyssä...

...ai valokuva?

Tässä vauhdissa ei Pitsi pysy perässä! Penni <3 frisbee!

Pitsi sosiaalistuu ja sisäsiistiytyy!

Pitsillä on ollut varsinainen puuhailuviikko, onneksi se on siinä vaiheessa että energiaa piisaa lähes rajattomasti ja pentua saa välillä komentaa rauhoittumaan.

Perjantaina pinsurit kävivät agihallilla, Penni teki kontakti- ja pujottelutreenin oikein onnistuneesti ja mieluusti, Pitsi harjoitteli näyttelykävelyä ja leikki turkislelulla tutustuen samalla hallin treenialueeseen. Lisäksi Pitsi sai tutustua karvakoira Teslaan, joka olikin sitten ihan kiva, vaikka olikin karvainen. Hetken ihmeteltyään Pitsi taas innostui tutkimusretkeilemään ja oli oikein reippaasti.

Lauantaina Pitsi oli turistina agikisoissa, omalla agihallilla Noormarkussa, ilman Penniä tällä kertaa. Paikallaan istuessa se oli oikein iloinen ja reipas, ja tutustui ihmisiin iloisesti, mutta kävellä se ei olisi halunnut oikein mihinkään. Pysähtymisyrityksistä huolimatta mehän käveltiin, ja kivasti se sitten uskalsi vähän tassutella ympäriinsä. Tämän kyseisen hallin kisat ovat kyllä pennulle aika iso juttu, koska hallissa kaikuu todella voimakkaasti, ja kisavireessä olevat koirathan haukkuvat. Kaikki yhtä aikaa. Samalla Pitsi kuuli myös sekä kuulutuksia että aplodeja ensimmäistä kertaa, ja niihin se suhtautui ihan rauhallisesti.

Sunnuntaina raahasin pennun vielä mätsäriin Ulvilaan, ja tällä kertaa Pitsi oikein osallistui itse kisaan. Kaikki esiintymisen osa-alueet nyt eivät varmasti ole sillä vielä hanskassa, mutta halusin sen kuitenkin kehään viedä kokeilemaan miten yhteistyö sujuu jännässä tilanteessa, ja kun kerran sääkin oli aurinkoinen ja kehät mukavan tilavat, niin jostakinhan se on aloitettava. Juoksemiset sujuivat paremmin kuin odotin, Pitsi tepsutteli vierellä ihan asiallisesti, tosin häntä vielä koipien välissä. Yhden kerran se yritti pysähtyä, mutta sain sen houkuteltua nätisti liikkeelle. Porukassakin se juoksi yllättävän hyvin, vauhti oli onneksi hiljainen. Pöydällä tietenkin jännitti, mutta tuomari vain silitteli pentua ja antoi sille nameja, joten se rentoutui siinäkin ihan ok. Maassa seisominen sujui yli odotusten, Pitsi pysyi hienosti ihan paikoillaan ja ennen kaikkea keskittyi tehtäväänsä! Jännitys oli tietenkin kova, ja häntä pyrki liimaantumaan pyllyyn, mutta siitä huolimatta se onnistui hyvin tekemään siltä pyydetyn asian, vaikka muita koiria oli lähellä paljon. Tuomari ihasteli kaunista pikkupentua, ja antoi tietenkin sinisen nauhan, mutta eipä me siellä palkintojen perässä oltukaan. Penni on voittanut niin monet mätsäripokaalit ja -ruusukkeet, että Pitsin kanssa voidaan keskittyä ihan vain siihen opetteluun palkintojen kalastelun sijasta. Pitsi ottaa ne palkinnot sitten sieltä oikeista näyttelykehistä, jos vaan korvat ja muut ruumiinosat asettuvat oikeille paikoilleen. Korvateipitkin ovat nyt pysyneet hyvin, eilisen päivän se oli ilman teippejä ja illalla ne laitettiin takaisin, korvat pysyivät pystyssä koko päivän.

Sisäsiisteysasiassa ollaan edistytty sen verran, että pentu osaa nyt pyytää ulos. Se ei tee sitä joka kerta kun hätä yllättää, mutta sisälle sattuvat vahingot päätyvät 90% sanomalehdelle. Keksittyään ulos pyytämisen hän päätti pyytää ulos ainakin 15 kertaa yhden illan aikana, ja hänet sitten joka kerta päästettiin, että tämä opittu asia jäisi mieleen. Usein se tekee kakat terassille, mutten ole asiasta moittinut, pääasia että oven ulkopuolelle!

Pitsin sosiaalistamisrumbassa Penni-parka on jäänyt vähän paitsioon, sille pitää kyllä keksiä jotain mielekästä puuhaa illaksi. Olihan sillä selvästi hauskaa mätsärissä, kun sai Chicon kanssa päivystää ja vahtia Pitsin suorituksia, mutta kyllä se tarvitsisi vähän omaakin tekemistä.

Kaikenlaista pientä puuhaa

Tässä vaiheessa tuntuu välillä siltä, ettei itse jaksa nyt ihan niin paljoa, kuin koirat vaatisivat. Lenkkeilty on tietenkin joka päivä, välillä hihnassa, välillä vapaana, ja kävipä Ande Pennin kanssa tiistaina oikein hölkkälenkilläkin. Koira oli kuulemma juossut oikein mielellään, hyvä niin!

Tiistaina käytiin myös agitreeneissä, Penni harjoitteli kontaktiesteitä ja Pitsi sosiaalistui. Kontaktiesteet sujuivat kivasti, samoin pöytä, A:lle pysähtyminen ei kuitenkaan ole edelleenkään niin varmaa kuin haluaisin. Puomilla pysähtymisen paikka on hieman hukassa, Penni pyrkii taas pysähtymään liian aikaisin. Pitää varmaankin kehitellä kotiin jokin kontaktilauta, tai sitten aloittaa harjoittelu terassin rappusella, nyt kun kelinkin puolesta ulkona pystyy jotain tekemään. Lunta ei ole satanut ainakaan kahteen päivään, jeejee!

Pitsikin viihtyi agihallilla hyvin alkukankeuden jälkeen, se pussaili kovasti kaikkia ihmisiä kiipesi muutaman syliinkin. Rauhallisemmalla hetkellä suoritettu pieni treenikin sujui siltä hienosti, ainakin perusasento ja seuraaminen. Maahan hän ei nyt tohtinut mennä, oli varmaan liikaa häiriötä vielä. Kotona kokeiltuna kaikki kolme liikettä sujuvat ihan ok vaiheeseensa nähden.

Näyttelytreeniä Pitsi on tehnyt edelleen muutaman kerran viikossa, ja seisominen alkaa kyllä sujua hienosti. Ihan mielettömän pitkä pinna on pennulla ikäänsä nähden! Täytyy nyt hiukan kerrallaan pidentää aikaa, eikä ahnehtia liikaa. Tänään päästiin harjoittelemaan näyttelytaluttimessa kulkemistakin, tosin vain kotona sisätiloissa. Käytin hommassa naksutinta, ja ekaksi treeniksi tämäkin sujui kivasti, mutta helppoahan se on kun ei ole niitä muita koiria ympärillä pyörimässä. Koitan aina naksauttaa silloin, kun koira katsoo eteenpäin, ettei se ala tuijottaa minua ja juosta vinossa.

Penni ei ole vielä saanut uutta kaulapantaa, koska Musti ja Mirri oli jostain syystä kiinni. No, jospa jossain mätsärissä olisi tarvikemyyjiä. Mätsäreitä lähiviikkoina piisaa, nähtäväksi tosin jää päästäänkö niihin osallistumaan.