Tänään tehtiin hyppäriä, jolla korostui mielestäni juuri se meikäläisen uudenvuodenlupaus, siis se, että en enää vahdi Pitsiä joka esteellä, vaan annan sen mennä ja suorittaa itse. Lisäksi sai olla tarkkana katseesta, monessa kohdassa piti malttaa katsoa oikeaan suuntaan tai paikkaan ja siis auttaa koiraa etenemään oikein samalla kun liikkui jo itse seuraavaan paikkaan. Juuri tätä me tarvitaan nyt Pitsin kanssa, meidän vahvuudet ja heikkoudet tulivat tällä radalla mielestäni hyvin esiin.
Onnistumiset
+ liikuin jo paikoitellen aika rohkeasti, enkä halannut ihan jokaista estettä enää
+ persjätöt joka kerta hienosti kahdessa eri kohdassa, alan luottaa Pitsiin näissä jo pikkuhiljaa
+ koiralla älyttömän hyvä meininki ja vauhti, Pitsi oli ihan riemuissaan päästessään pitkästä aikaa tuttuun paikkaan treeneihin :)
Parantamisen varaa
- niistopersjättö radan takaosassa (ennen suoraa putkea) ei onnistunut sitten millään. Tai siis onnistui, mutta koira hyppäsi vähän pitkäksi joka kerta. Tätä pitää harjoitella ja palkata runsaasti, lähiaikoina ollaan harjoiteltu ristiin hypyttämistä aika paljon, se voi vaikuttaa.
Siis niistopersjättö ja muutenkin tuo siivekkeen ympärille "wrappaaminen" täytyy nyt ottaa treenilistalle (joka onkin lyhentynyt kiitettävästi lähiviikkoina). Kisavireessä meille käy helposti juuri näin, että kokoaminen ennen hyppyä jää uupumaan, ja hyppy menee herkästi pitkäksi. Eikä asiaa tietenkään auta, jos olen itse myöhässä.
Seuraavat treenit ovatkin sitten kahden viikon päästä, siihen mennessä saadaan harjoitella tämä juttu valmiiksi ja varmaksi.
Treenejä vuonna 2016
Penni 2
Pitsi 3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti