Yksärillä Kaarinassa

Viime vuoden marraskuussa oltiin Pitsin kanssa Äetsässä Elina  Jänesniemen koulutuksessa, ja nyt kun tarjoutui mahdollisuus lähteä saman kouluttajan yksäriä jakamaan, niin mehän hypättiin kyytiin heti. 1½ tunnin ajo suuntaansa on vähän pitkä yhtä treeniä varten, mutta kyllä se ehdottomasti kannatti, niin hyviä ohjeita ja vinkkejä saatiin taas!

Mekka.

Rata oli jäätävän pitkä, mutta opettelimme sen "vain" esteelle 28 asti. Matkan varrella alusta loppuun olikin sitten kaikenlaista, heti ekat neljä estettä näyttivät siltä, ettemme matkaseuran kanssa itse keksineet siihen oikein mitään ohjauksia, mutta ei hätää, Elina kyllä keksi!

Radanlukuun saatiin monenlaisia vinkkejä, kuten olin etukäteen toivonutkin: yhdessä mietittiin, miksi kannattaa kierrättää koira tämän siivekkeen ympäri, vai miksi tuo toinen olisi parempi vaihtoehto? Opeteltiin myös tunnistamaan kohtia, joissa koiraa ei tarvitse ohjata esteelle, vaan se este tulee tavallaan ilmaiseksi, koska koira on jo linjalla sitä kohti. Näin ohjaajalle jää enemmän aikaa siirtyä seuraavaan paikkaan.

Elina oli juuri palannut Euroopan kisakiertueelta, ja oli ottanut sieltä vaikutteita kisanomaiseen hyppyrataansa. Monessa kohtaa tuli tilanteita, joissa "ristiin" hypyttäminen kovassa vauhdissa osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi, ja tällaista on nyt kuulemma luvassa kotimaankin radoilla. Sopii meille, paremminhan tuo suoraan menee lujaa, kuin pyörii paikallaan ympäri!

Pitsi oli onneksi valeraskautensa unohtanut, ja oli yllättäen aika vikkelällä tuulella. Ei se ihan täysillä painellut, mutta tarpeeksi lujaa kuitenkin. Oma juoksuvauhti jäi vähän vajaaksi, en jotenkin päässyt ainakaan alussa mukaan tähän vauhtiin, kun olin juuri pari päivää aikaisemmin ohjannut samaa koiraa puolet hitaammassa tempossa. Yllättävän kivasti saatiin vaikeitakin juttuja tehtyä, joissakin kohdissa oma hitaus ja kömpelöys harmitti, joissakin yllätyin positiivisesti siitä, miten paljon koiran edelle pääsin, kun vaan luotin siihen, että kyllä se sieltä tulee, ja poimii esteet tullessaan.

Tärkeimmät ohjeet, jotka ohjaamiseen saatiin, olivat 1. nopeampi juoksuvauhti 2. parempi kontakti koiraan ja 3. koiraan luottaminen. Ihan perusjuttuja siis, ja juuri niitä, joita olen itsekin pohtinut. Lisäksi palkkaamiseen saatiin uusia vinkkejä, ja ehdoton kielto palkata koiraa paikallaan seisten. Olenkin aloittanut eilen illalla koiran ruokkimisen lelun sisältä, katsotaan mitä siitä seuraa...

Videota ei paljon ehditty kuvata, vain tuosta ihan alkuvaiheesta, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Parhaat pätkät jäivät kuvaamatta, mutta fiilis niistä jäi kyllä selkärankaan, sitä tavoitellaan pian uudestaan! Lisäksi tein parin oikein hyvin onnistunutta flippiä, jee!