Pennin vuoden ekat kisat

Penni pääsi tänään kisailemaan kolme starttia kotikisoissa, jotka järjestettiin totutusta poiketen maneesissa. Olin varautunut lähes kaikkeen, siis nuuskintaan, karkailuun ja pikkulintujen jahtaamiseen, mutta koira käyttäytyi varsin mallikelpoisesti. Ekalla radalla se vähän hidasteli ja katseli ympärilleen, tokalla oli jo parempi, ja kolmannella kone lähti käyntiin. Harmi kun ei ollut neljättä! Tulokset näiltä kolmelta olivat yliaikanolla, hyl ja 5.

Eka rata oli agirata, ja oikeastaan aika mukava. Koko ajan piti tehdä jotain, mutta mitään ihan käsittämättömän vaikeaa ei ollut, eikä mitään sellaista, mistä olisi selvinnyt vain yhellä tietyllä ohjausratkaisulla. Keinu sujui hyvin, vaikka sitä vähän jännitin, lentokeinun riski on aina olemassa Pennin kanssa. Pujottelussa kävi ensin joku pieni köpsähdys, mutta matka jatkui ilman virhepisteitä. Takakulmassa olin varmaan ainoa, joka teki pyörityksen puomia edeltäneelle hypylle, ja se toimi hyvin: riski koiran karkaamisesta putkeen puomin sijaan pieneni. Nollilla päästiin maaliin, mutta harmillisesti yliaikaa tuli 1,89 sekuntia. Videolta katsottuna rata on ihan tasaisen sujuva, enkä tiedä mistä kurvista sen ajan olisin nipistänyt (paitsi pujottelun köpsähdys), eli taisi siis olla kokonaistempo vähän turhan verkkainen. Penni kyllä aloitti aika rivakasti, mutta radan puolivälissä jotenkin hidasteli, varmaan vähän ihmetteli uutta ja oudolta tuoksahtava kisapaikkaa.

A-kisan kärkikolmiko. Penni oli jo kotona tässä vaiheessa.

Yliaikanolla riitti yllättäen kolmanteen sijaan yli 20 koirakon kisassa, no, mikäs siinä, ei me olla ennen palkinnoilla oltukaan kolmosluokassa. Kivempaa olisi toki ollut olla siellä sijoilla puhtaan nollan kanssa, mutta kyllä se sijoitus vähän edes lämmitti mieltä. Penni oli jo tässä vaiheessa kyyditty kotiin, mutta se kyllä nautiskeli palkintolelustaan täysin rinnoin kotona illemmalla.

Toka rata oli myös agirata, ja siellä moka sattui heti alkuunsa. Koira piti kuljettaa putken kauimpaan päähän, mutta se pyrkikin väärään päähän, törmäten ensin meikäläisen pohkeeseen, ja siitä sitten vielä putken ulkoreunaan. Tuomari luuli koiran menneen putkeen sisään ja antoi hyl, vaikka todellisuudessa olisi pitänyt antaa joko 5 (kielto) tai 10 (kielto + koirakosketus). No, ihan sama, kumpikaan niistä ei ole nolla, joten ei sillä lopputuloksen kannalta ole mitään väliä. Loppu rata kiskottiin loppuun sekä raivokkaasti että tyylikkäästi, vauhti oli parempi kuin ekalla radalla, ja ohjaukset naksahtelivat kohdalleen kivasti. Keinu oli taas oikein hyvä, uskalsin jopa irrota vähän enemmän, ja ehdinkin seuraavaan ohjaukseen mukavasti.

Kolmas rata oli hyppäri, jota ei kyllä kovin armollisin periaattein oltu suunniteltu, etenemävaatimuskin oli 3,9 m/s. Heti alkuunsa oli pakkovalssin jälkeen suora, joka koostui hypystä, pituudesta ja suorasta putkesta, jonka jälkeen olikin pitkä etäisyys kepeille 45 asteen kulmassa. Penni melkein suoritti sen sisäänmenon oikein, mutta tupsahti kolmannesta välistä pois. Pöh. Siitä 5. No se olikin hieman Pemun teknisen taitotason yläpuolella, niin sanotusti. Siitä eteenpäin sujui taas kivasti, koira tuntui vauhdikkaalta. Radan puolivälissä oli hankalahko pätkä, jossa oli kolme hyppyä serpentiinimäisesti ja rengas, jonka saattoi suorittaa jatkon kannalta optimaalisesti vain toiselta puolelta, ja mietin pitkään ohjauksia tähän. Toinen vaihtoehto oli turvallisempi ja hitaampi (valssi, takaakierto, välistäveto), toinen haastavampi ja nopeampi (törkkäys, päällejuoksu, takaakierto-persjättö), ja rohkeana naisena valitsin tietenkin jälkimmäisen. Se onnistui ilman mitään haparointia! Tästä olin tosi iloinen, tuo pätkä oli mielestäni yksi radan vaikeimpia kohtia.

 Penni oli kyllä aika mainio tänään, vaikkei se edelleenkään mikään raketti ole. Sen kanssa on kuitenkin tosi mukava tehdä, se on innoissaan ja tykkää hommasta ihan hirveästi. Tänään koira tuntui hyvältä ja varmalta, ja ohjautui juuri niin kuin pitikin. Virheet olivat pieniä, ja etenkin hyppärin keppihommeli oli todellakin odotettavissa. Siellä nyt tuskin olisi aikakaan riittänyt.

Nämä olivat Pennin ekat kisat tälle vuodelle, ja kovasti tykkäisin sen kanssa kisata enemmän, mutta aikaa ja etenkään rahaa ei hirveästi ole ylimääräistä. Eihän se mitään sertejä ikinä saa, eikä edes niitä SM-nollia, mutta meillä on hauskaa. Se on pääasia.