Yhtäkkisen kylmyyden vuoksi Pitsi on saanut tottua haalariin pukemiseen ja siinä liikkumiseen kerralla, ja hyvinhän se on tottunutkin. Sehän kirmailee haalarissaan lenkillä iloisemmin kuin Penni, jonka mielestä sekä musta että punainen haalari (sama koko, eri malli) haittaavat hänen jänteviä liikeratojaan liiaksi. Pakkasta on siis ollut joka päivä viitisentoista astetta tai enemmän, joten pelkillä mantteleilla ei enää pärjää, tassut alkavat palella. Joulun lähestyessä oli aika kaivaa lampaantalja vaatehuoneesta, ehkä Pitsi on jo tarpeeksi viisas, eikä nyhdä sitä kappaleiksi? Kovasti se ainakin näytti koiria kiinnostavan.
Maanantain treeneissä oli järkyttävän kylmä, kotiin ajellessa auton mittari näytti -18. Rata oli hauska, siinä oli vauhdikkaita pätkiä ja paikkoja, joissa sai käyttää monenlaisia ohjauksia. Yllätin itseni positiivisesti ehtimällä yhteen persjättöön hyvin joka kerta, ja Penni yllätti iloisesti hakeutumalla pujotteluun kovassa vauhdissa ihan itsenäisesti. Ehkä se jonain päivänä tekee niin myös kisoissa? Toisella yrittämällä pujotteleminen olikin sitten kauhean hankalaa, mutta selvittiin siitäkin. Täytyy nostaa koiralle hattua, minä en sen "vermeissä" juoksisi 18 asteen pakkasessa metriäkään!
Koiranäyttelyvuoden kohokohta eli Messari lähestyy uhkaavasti, ja tänään ajattelin aloittaa valmistelut tekemällä jotain, mitä olen viimeksi tehnyt melkein 20 vuotta sitten; pesemällä koiran näyttelyitä varten. Shampoo oli tarjouksessa, joten se on varmasti ihan loistavaa, tai ainakin riittävän hyvää meille. Tässä talossa turkkia on perinteisesti kunnostettu lähinnä sisältäpäin, pinskuja kun ei kehään trimmata. Pari kuukautta sitten ostettu Viacutan onkin tehnyt tehtävänsä, koirat kiiltävät kuin Kekkosen kalju. Pesuoperaation jälkeen Pitsi pääsee saunaan lämmittelemään, Pennin pesuvuoro on hiukan lähempänä joulua.
Pesuaine & pesu-uhri |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti