Tässä siis video eilisistä treeneistä.
- takaakierrot vähän tökkivät, pitäisi ohjata huolellisemmin
- pujottelu on nyt aika hyvällä mallilla
-alun valssit sujuvat paremmin kuin odotin, vaikka 2. esteen jälkeinen mutka valuukin
- suorassa putkessa oli nakinpaloja, piti kai nyt Pennin ne syödä pahimpaan nälkäänsä
- kontaktit toimivat, paitsi A:n ylösmeno!?!
- nurmi on ilmeisesti hiukan kostea, koska liukastelen pariin otteeseen
perjantai 31. elokuuta 2012
tiistai 28. elokuuta 2012
Kisailua ja lomailua
Kisat menivät ihan ok, tulokset eivät olleet huippuluokkaa, mutta suorituksiin olen enimmäkseen tyytyväinen. Radat olivat oikein kivat, eikä se kauhea musta tunnelikaan aiheuttanut Pennille suurempia ongelmia. Vähän tavallista kauemmin se siellä viihtyi kyllä.
Eka rata kosahti jo tokalle esteelle, hätäilin itse ja kutsuin Pennin liian aikaisin lähtöpaikalta radalle, tuloksena esteen hyppääminen kahteen kertaan eli hylkäys. Piti siis tehdä pakkovalssi, mutta koiran kurvi meni pitkäksi ja hypättyään esteen vääränlaisella linjalla se sitten hyppäsi sen takaisin pysyäkseen ohjaajan matkassa. Siitä rata jatkuikin virheittä pujotteluun asti, jossa oma liiallinen vauhtini aiheutti sen, että Penni jätti yhden kepin välistä. Sisäänmeno oli kyllä aivan upea! Eikun uudestaan, ja sen jälkeen radalta ulos, että muutkin pääsee kokeilemaan.
Tokalla radalla mokasin pujottelun taas, kiiruhdin aloituksessa Pennin edelle. Muuten rata oli taas virheetön, sujuva ja vauhdikas. Pääsin itse liikkumaan reippaasti ja koiralla oli todella hyvä meininki ja vauhti! Kun nyt se pujotteluhomma vaan saataisiin kuntoon... Toisaalta, ei sinne kolmosluokkaan ole mitään hinkua, harjoitellaan nyt kakkosissa ihan rauhassa ensin. Kolmosiin en edes kehtaisi mennä ennen kuin homma on vähän paremmin kasassa! Tässä kisassa Penni oli kolmas ja sai ison pallon sekä paketillisen koirankeksejä.
Kisojen jälkeen kurvattiinkin mökkeilemään kolmeksi päiväksi, koirat saivat rentoutua ja riehua sopivassa suhteessa.
Frisbeen perässä ne juoksivat iloisina, ja välillä kyllä toistensakin perässä. Omenatkin saivat osansa pinsurien jahtausvimmasta. Varsinaiselle lenkille ei edes lähdetty, liikuntaa piisasi pihassakin.
Tiistaina palattiin mökiltä sivistykseen, ja Pitsi kävi näyttelytreeneissä. Mitta oli vallan kauhea, mutta Oltermannin voimalla hän suostui mitattavaksi, ja hyvä niin. Korkeutta hänellä oli n. 29 cm. Juokseminen alkoi sujua jo tosi hienosti, saa siinä handlerikin pistää jo hölkäksi, kun alkaa askel venyä!
Eka rata kosahti jo tokalle esteelle, hätäilin itse ja kutsuin Pennin liian aikaisin lähtöpaikalta radalle, tuloksena esteen hyppääminen kahteen kertaan eli hylkäys. Piti siis tehdä pakkovalssi, mutta koiran kurvi meni pitkäksi ja hypättyään esteen vääränlaisella linjalla se sitten hyppäsi sen takaisin pysyäkseen ohjaajan matkassa. Siitä rata jatkuikin virheittä pujotteluun asti, jossa oma liiallinen vauhtini aiheutti sen, että Penni jätti yhden kepin välistä. Sisäänmeno oli kyllä aivan upea! Eikun uudestaan, ja sen jälkeen radalta ulos, että muutkin pääsee kokeilemaan.
Tokalla radalla mokasin pujottelun taas, kiiruhdin aloituksessa Pennin edelle. Muuten rata oli taas virheetön, sujuva ja vauhdikas. Pääsin itse liikkumaan reippaasti ja koiralla oli todella hyvä meininki ja vauhti! Kun nyt se pujotteluhomma vaan saataisiin kuntoon... Toisaalta, ei sinne kolmosluokkaan ole mitään hinkua, harjoitellaan nyt kakkosissa ihan rauhassa ensin. Kolmosiin en edes kehtaisi mennä ennen kuin homma on vähän paremmin kasassa! Tässä kisassa Penni oli kolmas ja sai ison pallon sekä paketillisen koirankeksejä.
Kisojen jälkeen kurvattiinkin mökkeilemään kolmeksi päiväksi, koirat saivat rentoutua ja riehua sopivassa suhteessa.
Tiistaina palattiin mökiltä sivistykseen, ja Pitsi kävi näyttelytreeneissä. Mitta oli vallan kauhea, mutta Oltermannin voimalla hän suostui mitattavaksi, ja hyvä niin. Korkeutta hänellä oli n. 29 cm. Juokseminen alkoi sujua jo tosi hienosti, saa siinä handlerikin pistää jo hölkäksi, kun alkaa askel venyä!
torstai 23. elokuuta 2012
Pinserit lajeissaan: Pitsi kauniina, Penni ketteränä
Pitsi kävi taas näyttelykurssilla harjoittelemassa näyttelemistä, ja suoriutui tehtävistään erinomaisesti. Porukalla juokseminen reippaaseen vauhtiin oli vähän pompukasta, mutta muuten siitä alkaa kehkeytyä oikein pro näyttelyravaaja. Pöydälle hän suorastaan pyrki, ja viihtyi siellä mainiosti. Ensi kerralla päästään harjoittelemaan mittaustakin, se on ilmeisesti muotia kääpiöpinsereillä tällä hetkellä. Näiden lisäksi harjoiteltiin kolmiota ja pareittain edestakaisin juoksemista. Pitsi on kyllä nämä näyttelysipsutukset omaksunut sangen hienosti, mutta edelleen arvoitus on se, miten se reagoi kun kehässä on vaikkapa 10 koiraa yhtäaikaa. Pitää päästä vielä mätsäriin ennen junnuluokkia.
Pitsi on nyt siis ilmoitettu ensimmäiseen junnunäytelmäänsä 21.10. Turkuun. Penni puolestaan tuli ilmoitetuksi Raumalle agikisoihin 1.9., kun kerran kivasti lähellä on, ja Penni yleensä kulkee RKS:n kentällä aika hyvin.
Penni juoksi agissa taas kuin raketti, voi kun sen vauhdin ja tehon saisi siirrettyä kisaradalle! Pujottelu sujui taas vähän niin ja näin, intoa oli huomattavasti enemmän kuin tarkkuutta. Nyt sain kuitenkin omalla ohjaamisella tuettua koiraa sen verran, että toistoilla se tuli paremmaksi, vaikka vähän kuumenikin. Kontaktit sujuivat yllättävän hienosti, kehuin ja palkkasin vuolaasti! Vauhtia piisasi kyllä niin etten tiedä miten tuon perässä pitäisi juoksemalla pysyä, täytynee opettaa se irtoamaan paremmin? Kierroksia se kyllä ottaa nykyään niin tehokkaasti, ettei paljon tarvitse lelulla innostaa. Ehkä aksa on hauskempaa nyt, kun ohjaajakin pääsee edes jonkilaista vauhtia eikä tarvi odotella mammaa!
Mustissa ja Mirrissä sattui olemaan päiväysvanhaa Viacutania 50% alessa, joten ostin koirille putelin; ei niillä kummallakaan huono karva ole, mutta kai se aina voi olla parempikin.
Pitsi on nyt siis ilmoitettu ensimmäiseen junnunäytelmäänsä 21.10. Turkuun. Penni puolestaan tuli ilmoitetuksi Raumalle agikisoihin 1.9., kun kerran kivasti lähellä on, ja Penni yleensä kulkee RKS:n kentällä aika hyvin.
Penni juoksi agissa taas kuin raketti, voi kun sen vauhdin ja tehon saisi siirrettyä kisaradalle! Pujottelu sujui taas vähän niin ja näin, intoa oli huomattavasti enemmän kuin tarkkuutta. Nyt sain kuitenkin omalla ohjaamisella tuettua koiraa sen verran, että toistoilla se tuli paremmaksi, vaikka vähän kuumenikin. Kontaktit sujuivat yllättävän hienosti, kehuin ja palkkasin vuolaasti! Vauhtia piisasi kyllä niin etten tiedä miten tuon perässä pitäisi juoksemalla pysyä, täytynee opettaa se irtoamaan paremmin? Kierroksia se kyllä ottaa nykyään niin tehokkaasti, ettei paljon tarvitse lelulla innostaa. Ehkä aksa on hauskempaa nyt, kun ohjaajakin pääsee edes jonkilaista vauhtia eikä tarvi odotella mammaa!
Mustissa ja Mirrissä sattui olemaan päiväysvanhaa Viacutania 50% alessa, joten ostin koirille putelin; ei niillä kummallakaan huono karva ole, mutta kai se aina voi olla parempikin.
maanantai 20. elokuuta 2012
Edistystä ne on, pienetkin askeleet!
Pitsi pysyy käskyllä paikallaan istumassa, vaikka kävelen peräti neljän askeleen päähän ja takaisin! En ole kauemmas vielä uskaltanut kokeilla, mutta tämäkin on parin päivän treenauksella aika uskomaton saavutus meidän pieneltä sähköjänikseltä!
perjantai 17. elokuuta 2012
Aina ne jaksaa yllättää...
Penni tempaisi eilen epiksissä; juuri pääsin sanomasta, että Penni onneksi keskittyy tekemiseen aina täysillä, niin eikös se sitten mennyt kesken radan nuuskimaan käpyjä. Emme siis päässeet ollenkaan testaamaan pujottelua (sitä varten sinne epiksiin lähdettiin), kun ekalta radalta jouduimme poistumaan vauhdikkaasti nuuskuttelukohtauksen iskettyä, ja tokalle radalle emme koskaan edes startanneet erään nuoren neidin nukkumaanmenoajan vuoksi. Näistä epiksistä ei siis paljon kerrottavaa ole, esteitä ehdittiin suorittaa kai 8 kpl. Niistäkin sekä A:n että puomin kontaktit Penni kyllä otti, muttei pysähtynyt. Eli ei oikein hyvä sekään. Sitten en jotenkin ärsytykseltäni edes jaksanut palauttaa sitä niille, vaikka se nyt ainakin olisi pitänyt tehdä. Muutenkin koira oli jotenkin vetelän oloinen sen 8 estettä mitä nyt ehdittiin tehdä. No, joskus pitää olla näitä huonompiakin reissuja, niin osaa sitten taas nauttia niistä paremmista reissuista enemmän. Maanantain treeneissä Penni kulki hyvin ja pujotteli oikein hienosti, puomin kontaktikin toimi ihan riittävän hyvin. Ehkä hän jaksaa mennä hyvin vain kerran viikossa?
Pitsi aloitti tiistaina näyttelykurssilla käymisen, ajatuksena oli saada sitä tottumaan porukalla juoksemiseen ja muutenkin siihen, että kehässä on monta koiraa kerralla. Kurssilla valitettavasti olikin vain kolme osanottajaa (joista yksi oli Nuppu, eli ei ihan mene vieraasta koirasta), mutta saamamme neuvot esittämisen suhteen olivat erinomaisia! Nupun ravaaminen parani silmissä ja Pitsin kaula piteni ainakin kaksi senttiä (ei sillä että se olisi aiemminkaan ollut lyhyt!). Nyt täytyisi joko spreijata se Pitsi ketjukaulain mustaksi, tai sitten vaihtaa tavalliseen näyttelytaluttimeen, joka on kokonaan musta. Ilmeisesti syksymmällä on luvassa jotain mätsäreitä, joihin sitten varmaan päästään harjoittelemaan esiintymistä ja harjoittelemaan näitä ryhmätilanteita.
Seuraavat suunnittellut reissut ovat:
Pennin agikisat Noormarkussa 26.8.
Pennin kaupunkitaistelu Harjavallassa 8.9.
Pitsin pentunäyttely Turussa 15.9.
Pitsin pentunäyttely Tampereella 29.9.
Lenkkeilyn puolella on yritetty suosia Ruosniemen metsäpolkuja, nyt kun me käärmekammoiset taas uskaltaudumme sinne. Epätasainen maasto tekee kyllä hyvää sekä koirien että omistajan kropalle, alkaapa Pitsilläkin vähän olla jo lihaksia. Vaikka on se kyllä aika puikula edelleen.
Pitsi aloitti tiistaina näyttelykurssilla käymisen, ajatuksena oli saada sitä tottumaan porukalla juoksemiseen ja muutenkin siihen, että kehässä on monta koiraa kerralla. Kurssilla valitettavasti olikin vain kolme osanottajaa (joista yksi oli Nuppu, eli ei ihan mene vieraasta koirasta), mutta saamamme neuvot esittämisen suhteen olivat erinomaisia! Nupun ravaaminen parani silmissä ja Pitsin kaula piteni ainakin kaksi senttiä (ei sillä että se olisi aiemminkaan ollut lyhyt!). Nyt täytyisi joko spreijata se Pitsi ketjukaulain mustaksi, tai sitten vaihtaa tavalliseen näyttelytaluttimeen, joka on kokonaan musta. Ilmeisesti syksymmällä on luvassa jotain mätsäreitä, joihin sitten varmaan päästään harjoittelemaan esiintymistä ja harjoittelemaan näitä ryhmätilanteita.
Seuraavat suunnittellut reissut ovat:
Pennin agikisat Noormarkussa 26.8.
Pennin kaupunkitaistelu Harjavallassa 8.9.
Pitsin pentunäyttely Turussa 15.9.
Pitsin pentunäyttely Tampereella 29.9.
Lenkkeilyn puolella on yritetty suosia Ruosniemen metsäpolkuja, nyt kun me käärmekammoiset taas uskaltaudumme sinne. Epätasainen maasto tekee kyllä hyvää sekä koirien että omistajan kropalle, alkaapa Pitsilläkin vähän olla jo lihaksia. Vaikka on se kyllä aika puikula edelleen.
sunnuntai 12. elokuuta 2012
Ryytyneet Raisiossa
Nyt ei meinaa silmät pysyä auki! Nämä näyttelyreissut eivät kyllä sovi yhteen kofeiinittoman imetysruokavalion kanssa. Herätty on klo 5.30, matkaan lähdetty klo 7.00 ja kotona oltiin takaisin joskus kahden maissa. Vuorossa oli siis kaikkien rotujen näyttely Raisiossa, tuomarina Zlatko Kraljic.
Pitsi esiintyi vallan kauniisti, juostessa oli vähän keskittymisvaikeutta, mutta seisomiset ja pöydällä olemiset sujuivat hienosti. Sitä juoksemista pitää vielä harjoitella, että saadaan koiran liikkeet kauneimmillaan esiin!
Pitsin arvostelu oli tällä kertaa seuraavanlainen:
Hyvärakenteinen narttu, hyvä pään muoto. Hyvä purena. Lyhyt, suora selkä. Hyvät liikkeet. Erittäin lupaava. PEK 1 KP VSP-pentu.
Olen tulokseen oikein tyytyväinen, samoin arvosteluun. Vielä ei ole siis kumpikaan tähän mennessä arvostelleista tuomareista sanonut Pitsistä mitään negatiivista! Pitsi sai lisää näyttelykokemusta ja vähän palkintokaapintäytettäkin, siis kaksi ruusuketta ja pokaalin.
Tässä vaiheessa päivää ei enää oikein meinaa pysyä hereillä, Pitsi-prinsessa vetääkin sohvalla hirsiä, omistajansa valitettavasti valvoo.
Seuraavat kaksi näyttelyämme ovatkin pentunäyttelyitä, ja sitten ovat pentukehät kohdaltamme ohi, ja Pitsi siirtyy junioriluokkaan.
Pitsi esiintyi vallan kauniisti, juostessa oli vähän keskittymisvaikeutta, mutta seisomiset ja pöydällä olemiset sujuivat hienosti. Sitä juoksemista pitää vielä harjoitella, että saadaan koiran liikkeet kauneimmillaan esiin!
Pitsin arvostelu oli tällä kertaa seuraavanlainen:
Hyvärakenteinen narttu, hyvä pään muoto. Hyvä purena. Lyhyt, suora selkä. Hyvät liikkeet. Erittäin lupaava. PEK 1 KP VSP-pentu.
Olen tulokseen oikein tyytyväinen, samoin arvosteluun. Vielä ei ole siis kumpikaan tähän mennessä arvostelleista tuomareista sanonut Pitsistä mitään negatiivista! Pitsi sai lisää näyttelykokemusta ja vähän palkintokaapintäytettäkin, siis kaksi ruusuketta ja pokaalin.
 |
| Vasemmalla ROP-pentu, oikealla Pitsi Pikkuinen |
Seuraavat kaksi näyttelyämme ovatkin pentunäyttelyitä, ja sitten ovat pentukehät kohdaltamme ohi, ja Pitsi siirtyy junioriluokkaan.
keskiviikko 8. elokuuta 2012
Ei mitään järkevää
Tänään ei jaksettu harrastaa yhtään mitään järkevää, joten käytiin shoppailemassa koirille uusi peti. Pitsi pisti vanhasta pedistä vaahtomuovisisuksen sokeripalan kokoiseksi silpuksi, eivätkä prinsessat mahdu samalle pedille, joten oli suunnattava Mustiin ja Mirriin. Valikoima oli muuten ruokottoman huono.
Epäjärkevää toimintaa jatkettiin Yyterin puolella, ja saatiinpa koiriin oikein suloinen tuoksukin, kun satuin paiskaamaan frisbeen rantakaislikkoon. Sieltä ne sen urheasti (seitsemännellä yrityksellä) noutivat, harmi vaan että kahlasivat mahaa myöten mädäntyneessä merilevässä...
Epäjärkevää toimintaa jatkettiin Yyterin puolella, ja saatiinpa koiriin oikein suloinen tuoksukin, kun satuin paiskaamaan frisbeen rantakaislikkoon. Sieltä ne sen urheasti (seitsemännellä yrityksellä) noutivat, harmi vaan että kahlasivat mahaa myöten mädäntyneessä merilevässä...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)