Ohjausratkaisuja

Usein olen voivotellut sitä, miten erilaisia ohjattavia nämä kaksi samanrotuista ja -kokoista otusta voivat olla, ja eilen siitä saatiin oivallinen käytännön esimerkki.

Eriäväisyyksiä Pemun ja Pitsin välillä on siis ainakin seuraavissa asioissa:  nopeus, hyppytekniikka, kääntyminen, ohjaukseen reagointi, estehakuisuus, irtoaminen, itsenäisyys ja tekninen esteosaaminen. On siis ilmiselvää, ettei niille voi aina valita samoja ohjauslinjoja ja -tekniikoita.

Hallilla oli eilen rata, josta yhdelle pätkälle piti miettiä aivan omat kuviot kummallekin koiralle. Numerointi kuvassa ei vastaa koko radan numerointia, otin mukaan vain ne esteet, joista aion kirjoittaa.

1 - 3
Tehtiin kummankin koiran kanssa samalla tavalla, kakkoselle koira takaakiertoon, ja itse rengasta kohti.

3 - 6
Pennin kanssa katsoin parhaaksi juosta edellä niin lujaa kuin mahdollista, tämä taktiikka yleensä tuottaa sen kanssa varmimman ja nopeimman lopputuloksen. Tein siis renkaalle persjätön (koira siirtyy oikeaan käteen, ohjaaja esteiden 4 ja 5 "yläpuolelle"), kirmasin kuin pieni eläin pujottelun ja 5-hypyn välistä pujottelun alkuun, ja vedin koiran nenästä pujotteluun sisään. Persjättö toimi yllättävän hienosti!

Pitsin kanssa persjättö ei toiminut, eikä tuo linja tuosta pujottelullekaan, se vaan on sen verran nopeampi. Sen kanssa siis heitin koiran renkaalle ja irtosin itse ajoissa sivulle, siis 4 ja 5 "alapuolelle". Siitä kun juoksi suoraa linjaa riittävän läheltä hyppyä 8, pystyi pujotteluun ohjaamaan vähän kauempaa poispäinkäännöksellä. Pitsille tämä sopi mainiosti, se tykkää siitä kun on vähän lebensraumia, enkä ole sotkemassa varpaille.

6 - 9
Pennin kohdalla  ei voi irrota pujottelulta sivulle. Oli siis pysyttävä koiran vierellä, ja tehtävä 7 takaakiertona, juostava lujaa kohti ysiä, ja tehtävä 8-9 väliin uusi valssi. Vauhti pysyi yllä aika hienosti, kun vaan itse pisti töppöstä toisen eteen.

Pitsi kestää sivuirtoamisen pujottelussa,  joten sen kanssa saattoi juosta hypyn 7 "alapuolelle" pakkovalssia tekemään. Siitä sitten pitikin liikahtaa reippaasti 8 päällejuoksuun, ja 9 valssiin ehti hienosti. Siis vähemmän liikkuvia osia kuin Pennin versiossa, ja mielestäni vauhtiakin enemmän.


Olisipa joskus hauska kellottaa tämmöisiä pätkiä, tosin videolta kellottaminen nyt on vähän hankalaa. Eroja on välillä vaikea huomata itse, kun Pennin kanssa omien jalkojen pitää liikkua taukoamatta täysillä, Pitsin voi päästää itsekseen tekemään hommansa. Se yleensä tekeekin sen hyvin, kun en  ole häiritsemässä tai tiellä.

Sitä olen kovasti pohtinut, että mitäs sitten tehdään, kun molemmat ovat jonain päivänä kolmosissa, miten ihmeessä saan  niille kummallekin ohjaussuunnitelmat tehtyä viidessä minuutissa?



P.s. Tänään oli jälleen juoksutekniikkatreenit, ja hauskaa oli! Yritän soveltaa oppeja sunnuntaina Agipitseillä, Penni juoksee kolme rataa. Sitä ennen se saa käydä hierojalla, on ainakin lihashuolto kunnossa, vaikkei muut asiat näin kuukauden kisatauon jälkeen niin toimisikaan.