Uskomattomia onnistumisia!

Piirinmestaruuskisojen tavoitteeksi asetin sen, että saataisiin aikaan yhteistulos, ja sitä myötä jonkinlainen sijoitus mestaruuskisassa. Meidän kennelpiirissä mestaruus ratkeaa kahden radan (agi ja hyppäri) yhteistulosten perusteella, joten näissä kisoissa on hyvä treenata omaa paineensietokykyä; jäädytkö vai toimitko, kun ekalta radalta tulee nolla, ja tokallakin pitäisi onnistua?

Penni kisasi kolme rataa, joista ensimmäinen oli "lämmittelykisa", eikä siis vaikuttanut piirinmestaruuskisaan. Meidän suoritus oli muuten hyvä ja sujuva, mutta takaaleikkauksessa meikäläisen huonon ajoituksen vuoksi Penni pyörähti vähän ympäri, ja puomilla olin itse huolimaton, siitä 5. Ihan hyvä muistutus minulle, vaikka nyt onkin mennyt hyvin, pitää edelleen olla tarkkana ja tehdä huolellisesti!

Toka rata oli PiirM-hyppäri, ei valtavan vaikea, mutta ei ihan yksioikoinenkaan. Putkensuita sai varoa, ja ansaesteitä oli siellä täällä. Yritin edetä mahdollisimman vauhdikkaasti ilman varmistelua, ainoastaan kepeille tein kahdesta huonosta vähemmän huonon vaihtoehdon, eli pakkovalssin aloitukseen. Tältä radalta Pennille nolla, etenemä oli vähän alle 4,0 m/s. Sijoitus taisi olla 10., tai 8., tai jotain sinne päin.

Kolmas rata olikin rakennettu aika ripeästi, ja unohduin vähän seurailemaan hyppärin viimeisiä koirakkoja, vaikka olisi pitänyt olla kuikuilemassa seuraavaa rataa radanreunalta. Ärsyynnyin jo omaan typeryyteeni, mutta onneksi järjestäjät päättivät pitää 10 min tauon niin että ehditin kuikuiluni tehdä ja opetella estejärjestyksen.

Aika vähillä paineilla pääsin viimeiselle radalle, en oikein ollut seurannut muiden suorituksia, enkä siis tiennyt tuloksista muuta kuin että ekalta radalta oli nollia tullut ainakin 8 kpl. Meidän rata oli muuten jälleen hyvä, sujuva ja vauhdikaskin, mutta sekä keppien alussa että lopussa oli pientä sähellystä. Alussa tepposet teki lyhyt putki, josta koira sinkosikin odotettua nopeammin kepeille, ja lopussa meikäläisen hosuminen, ehkä ne hermot olivat sittenkin hiukan pinkeät tässä kohtaa. Oletin, että ne räpellykset olisi tuomari tulkinnut kielloiksi, mutta ei, nolla me onneksi saatiin, aikakin riitti nippa nappa.

Nollia tuli taas mielestäni runsaasti, ja kävin siinä jo rennosti jäähdyttelemässäkin, kun ajattelin, että ei meidän hitaalla tuplalla oikein mitään tee, ehkä viiden parhaan joukkoon pääsee, jos tuuri käy. Vohvelia jonottaessani tuli joku tuttu onnittelemaan, ja sitten toinenkin, ja sitten oli pakko kurkata tuloslistat; yhteistuloksissa meidän tuplalla olikin päässyt toiselle sijalle! Tuplia olikin tehty vain kolme, vaikka nollia muuten tulikin runsaasti, ja näistä kolmesta meidän oli toisiksi nopein! Penni siis voitti piirinmestaruushopeaa 29:n koirakon joukosta!

(Kuvat on ihan sikin sokin, eikä blogger anna siirtää niitä, mutta samapa tuo! Videoita tulee ensi viikon aikana!)

Penni ei päässyt mukaan palkintojenjakoon, sille kun tulee niin herkästi riitaa.

Palkintoporsas kukkineen & palkintoineen, Iittalan jonkin sortin lasilautaselta se näyttää. Pokaali tai mitali olisi ollut kivampi, mutta mitäs tuosta, onpahan ainakin käyttöesine, ja kaunis sellainen.

Minien PiirM-tulokset, koirakoita oli yhteensä mukana 29 kpl.

En nyt oikein itsekään tiedä miten suhtautua tähän Pennin yhtäkkiseen menestykseen, meillähän on nyt jo ennen syyskuun puoliväliä SM-nollat täynnä, kaksi tuplaa, voittonolla, agiserti ja PiirM-hopea! Kyllä niin makealta maistuu nyt tämä kun kaikki sujuu ja tuloksiakin tulee, on niitä yliaikanollia, hyllyjä ja vitosia ollut ihan riittämiin. En olisi ikipäivänä osannut esim alkuvuodesta kuvitella, että nollat vaan tulevat helpolla jo nyt, saati että saadaan sertikin vielä! En oikein tiedä, pitäisikö koko koirakon eläköityä, taidetaan olla urakehityksemme huipulla nyt!

Tämänpäiväinen menestys osoitti jälleen kerran, että vaikka Pennissä harrastuskoirana on omat puutteensa, ja vaikka se olisikin huono hyppääjä ja hiukan hidaskin, niin asenteella ja taistelutahdolla se paikkaa nuo vikansa. Meillä on niin mahtava kausi meneillään, että täytyy nyt nauttia siitä täysillä ja kisata rennosti, ilman nollapaineita!

P.s. Torstaina PiirM-mitalisti pääsee hierontaan hemmoteltavaksi, se on sen todellakin ansainnut!