sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Kevät tulee sittenkin

Pitkän talven jälkeen alkaa vihdoin tuntua keväältä, ja ihanista keleistä huolimatta se tietää meikäläisen työmaalla kiirettä. No, perheen ja koirien kanssa puuhasteluun on kyllä aikaa riittänyt, mutta en sitten ole ehtinyt kirjoittaa niistä puuhista tänne. Nyt ehdin, joten pikakertauksena mennään melkeinpä kolmen viikon asiat, valokuvia ym. yritän ehtiä laittaa myöhemmin.

Penni on ottannut agin suhteen rennosti, käynyt parit kisat ja tehnyt yliaikanollia. Olen aloittanut sille kunnonkohotuskuurin nyt kun tanner on taas sula, ja eilisissä Maalahden kisoissa sen vauhti olikin jo vähän parempi. Epäilin hitauden syyksi jumeja ja käytin koiraa hierojalla ja fyssarilla, mutta treeneissä se kyllä kulkee vikkelästi. No, painamme leuan rintaan ja jatkamme kohti uusia pettymyksiä, mikäli vauhti ei tästä enää nouse takaisin siihen mitä se oli, saa pian veteraaniksi kääntyvä Pennonen harkita eläköitymistä kesän SM-kisojen tai PiirM-kisojen jälkeen. Agilomaa se saa nyt viettää hetken, jospa vauhti sieltä tulisi takaisin.

Kunnonkohotuksen lisäksi Penni on nyt nauttinut ihan purkista MSM:ää kolmisen viikkoa, se ei ole antanut mitään epäilystä nivelkipuihin, mutta kyllähän 8-vuotias harrastuskoira saattaa jo pientä nivelravinnetta kaivata.

Pitsi oli Jänesniemen yksärillä, ja osoitti, että sille ei tuo käskyllä ohjaajan puolelle hyppyä tuleminen passaa ollenkaan, koska se haluaa pitää pienen etäisyyden ohjaajaan. Ajatuksesta siis luovuttiin ja treenattiin normaalisti. Toisella yksärillä harjoiteltiin mm. putki-kontaktierottelua ja vaikeita kepeille menoja, Pitsi oli oikein taitava! Kisoissa Pitsi on mennyt nyt paremmin, varsinkin Maalahdella se kulki todella upeasti, mutta nollia ei oikein saada sähläävän ohjaajan vuoksi. Tai taisi se Seinäjoella tehdä yhden hyppynollan:



Liedon pääsiäiskisoissa se teki neljä rataa, yhden vähän vaisumman, kaksi ihan hyvää rataa ja sitten vielä yhden, jossa fiilis oli aivan huikea ja flow-tila jatkui kakkosesteeltä melkein radan viime metreille asti. Hyllyksi meni, muttei harmittanut yhtään, kun koira oli pistänyt parastaan, eikä omaakaan ohjausta tarvinnut hävetä:



No, ohjeeksi saatiin yksärillä se, että kisata pitäisi joka viikonloppu, ja yritän nyt aika tiiviisti tätä noudattaa. Ihan joka viikonloppuun ei perheellisen ja työssäkäyvän aika riitä, mutta katsotaan, mihin pystytään.

Polkka oli myös kahdella yksärillä leikkimässä & opettelemassa perustaitoja, ja sai läksyksi mm. tolpan kiertoa ja erinäisiä lelun kanssa tehtäviä harjoitteita. Tolpan kierto sujuu jo hyvin varsinkin vastapäivään, ja nyt aloitettiin myös peruuttamisen alkeet. Se kyllä hoksaa hienosti ja nopeasti, varsinkin kun mukana on naksutin. Läksyksi saatiin myös kottikärryissä istuskelua ja luoksetuloja häiriön tai houkutusten ohi. Nyt olisi paljon mätsäreitä tarjolla, mutta enpä ole ehtinyt Polkalle seisomista ja ravaamista opettaa, kylmiltäänkin se varmaan tekisi, mutta häiriön takia en uskalla vielä kokeilla.

Polkka on ollut mukana kisareissuilla ja selvinnyt retkistä loistavasti. Häkissä se välillä vähän huutelee, mutta rauhoittuu kuitenkin varsinkin saadessaan luun häkkiin. Pieniä treenejäkin on kisapaikoilla tehty, leikkimistä, perustaitoja, luopumista jne. Se keskittyy kyllä hienosti tekemiseen, vaikka nyt ei missään häiriöllisellä treenipaikalla käydäkään pentukurssin päätyttyä 2 viikkoa sitten. Uusi kurssi alkaakin sitten toukokuussa, ja kesällä saamme toivottavasti jatkaa Jänesniemen yksäreillä.

Lähitulevaisuuden suunnitelmissa on kisojen lisäksi kaikkea jännää, mm. erikoisestetreeniä, hyppytekniikkakoulutusta ja mentaalivalmennusluentoa. Kyllä on kiva olla jäsenenä seurassa, joka on aktiivinen ja ajan hermolla koulutusten suhteen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti