sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Sydämentykytyksiä mätsärissä

Eihän nyt viikonloppua voi viettää ilman koiramaista tapahtumaa, joten vuorossa oli mahdollisesti syksyn viimeinen match show, tällä kertaa Kokemäellä. Siellä voitiin siis poiketa kätevästi mummulareissun ohella.

Isot ja pienet pennut olivat samassa kehässä, mutta eipä tuo haitannut, vaikka niitä likemmäs 30 kpl olikin. Kehä oli riittävän tilava, ja pöytä ihanan iso ja tukeva, plussaa siitä! Hintakin oli mukavan edullinen, vain 5 e/kirsu.

Otsikon sydämentykytykset saatiin ennen omaa vuoroa, kun hengailtiin pinskujen ja vaunuihmisen kanssa kehän laidalla. Pinskut nyt päivystivät siinä vieressä toppatakeissaan (oli vain 3 astetta lämmintä), vauva tuhisi vaunuissa ja molempien pitelijä tuijotteli mietteliäänä lapsi-koirakehän tapahtumia. Hetken päästä satuin vilkaisemaan omia koiria (olivat olleet hiljaa paikallaan epäilyttävän kauan), ja mitä näenkään; Pitsi seisoo kahden metrin päässä minusta melkein keskellä autotietä ILMAN KAULAPANTAA. En käsitä miten se sen oli riisunut! Pitsin hieman hataran luoksetulon tuntien kylän keskusta ei ehkä ole paras paikka karkailla, onneksi se kuitenkin tuli syliin heti ekasta kutsusta.

Oma kehäsuoritus sujui onneksi vähemmillä shokeilla: maassa Pitsu seisoi täydellisesti, juoksi energisesti kera parin pompun, ja pöydällä se oli ihan super. Seisoi vain ryhdikkäänä häntä ylhäällä ja antoi tuomarin kosketella ja katsoa hampaat ilman mitään kiemurteluja tai muita kommervenkkejä. Tämän pöytätreenin takia nimenomaan mätsäriin lähdin, hyvä pöytäkäytös ei riitä, haluan että se on lähestulkoon täydellistä. Tuomarilla taisi olla ennakkoluuloja, kommentit olivat sen mukaisia ("ai tääkö ei oo yhtään arka?"), mutta laittoihan se sentään Pitsin punaisten kakkoseksi. Hyvä näin, ykkösenä emme olisi voineet BIS-kehään edes jäädä, vaunuihmisen ruoka-aika lähestyi. Palkintoina oli herkkuja, leluja ja rusetti, oujee.

Torstaina hallilla touhu oli suunnitelmallisempaa kuin viimeksi, Penni teki nopeimmat kontaktit ikinä namialustojen avulla ja Pitska harjoitti melko onnistunutta itsehillintää, keinun alkeita ja hauskaa hömpöttelyä. Penni saa kyllä jatkossakin tehdä etenkin A:ta välillä namialustan kanssa, aikaa lähti nimittäin suorituksesta pois varmaan kolme sekuntia...

Agilityliitto on tänään tiedottanut alustavasti sääntömuutoksista, joita olisivat mm. juoksuisten narttujen päästäminen kolmosluokan kisoihin (hyvä!) ja koirakon siirto kolmosista takaisin kakkosiin, mikäli ohjaaja niin haluaa ja liitto siirron hyväksyy. Enpä tiedä, mahtaako käydä niin että kakkosista nousu kolmosiin muuttuu entistä paljon vaikeammaksi, kun kakkosissa alkaa parveilla kokeneita kolmosluokkalaisia? Täytyy ensin lukea jostain ne kriteerit siirrolle, muuten kuulostaa vähän tylsältä etenkin Pennin kannalta.

P.s. Pitsi onnittelee isäänsä, josta on tänä viikonloppuna tullut sekä Liettuan, Latvian että Baltian muotovalio, sekä siskoaan Fionaa (ADB Keelia), joka on tänään saanut ekan junnusertinsä Liettuassa! Kauniit ja rohkeat K-pennut valloittavat maailman! ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti